Eero Suvilehto EGEAN TUULI tai Olli-Pekka Moisio PEILITYYNI

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Olli-Pekka Moisio: PEILITYYNI: RUNOKOKOELMA. Kansi: Marko Nääsilä. 2005 Minerva. 75-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Peilityyni (2005) runokokoelma käsittelee elämän pysyvyyttä ja muutosta. Lukija voi aistia runoissa koko elämän – ne sisältävät intohimoa maailman keskellä. Runojen toteava ja kysyvä sävy luo samalla epävarmuutta ja turvaa myrskyävän maailman keskellä.

”… omistettu Päiville, ja se on hyvä omistus, sillä runot ovat rakkaudella kirjoitettu. Runot alkava minä-muodossa ja preesensissä edetään: Tyhjyyden kaipaava kosketus / löysi minusta sen / mitä pelkäsin eniten (’Oppiva ihminen’ -runon loppuosaa). Toivon huntu -runossa muuttuu aikamuoto: Kahlasin lumessa / vyötäröäni myöten / ja pysähdyin hetkeksi. / Toivoin näkeväni sinut / … Preesensiin palaten: Nukut / hengität syvään / … / Asetan kasvoni / kasvojesi eteen / ja hengitän sinua itseni sisään. (alkua ja loppua runosta ’Nukut syvään hengittäen’). Peilityyni on minusta hyvä runokirja: … rakkaudesta hetkeen / sen kääntämiseksi sanoiksi, / lauseiksi / Mielen yhtyessä / sanaan .... Tätähän runous on.” (Nimimerkki Jokke blogissaan 2.4.2013)

Olli-Pekka Moisio (s. 1972 Uusikaupunki) on filosofi, YTT. Hän on opiskellut ja työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja on dosenttina Tampereen yliopistossa. Hänen julkaisujensa aiheita ovat olleet Karl Marx, kriittinen teoria, kriittinen pedagogiikka ja moraalifilosofia. Teoksia: Kritiikin lupaus: Näkökulmia Frankfurtin koulun kriittiseen teoriaan (toim.; 1999), Education and the Spirit of Time. Historical, Global and Critical Reflections (toim. Juha Suorannan kanssa; 2006), Kätkettyjä hahmoja: Kirjoituksia Theodor W. Adornosta (toim.; 2008), Essays on Radical Educational Philosophy (väit.; 2009), Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 3 (toim. Juha Suorannan kanssa; 2009), Tieto ja globalisaatio (toim. Teppo Eskelisen ja Ilkka Kauppisen kanssa; 2011), Maailma (toim. Jussi Kotkavirran, Sami Pihlströmin ja Henna Seinälän kanssa; 2012), Ovia yhteiskuntatieteisiin (toim. Pekka Korhosen, Marja Järvelän ja Eeva Lehtosen kanssa; 2012) ja Yhteiskuntatieteiden ovella (toim. Pekka Korhosen ja Terhi-Anna Wilskan kanssa; 2013). Olli-Pekka Moisio on kirjoittanut runoja 1980-luvun lopulta lähtien. Hän lukee mielellään Hesseä ja Goetheä sekä Leinoa, Viitaa ja Kailasta, mutta kirjoittaa omalla äänellään. Moision mielestä runo ei elä ainoastaan tekstissä vaan erityisesti lukijassa. Hän on julkaissut kokoelmat Näkyjä ja... : 1986–1993 (1993) ja Peilityyni (2005).

2. Eero Suvilehto: EGEAN TUULI: RUNOJA. Kannen kuva: Jouko Toiviainen. 1995 Atena. 96-sivuinen nidottu kirja (16 x 14 cm), lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

"Sotia soditaan, vankeja vangitaan.
Poikamiehiä mummo odottaa."
                   (Balkanilainen sanonta)

Egean tuuli: Runoja (1995) on Eero Suvilehdon toinen kirjallinen teos. Runokokoelma luotaa vivahteikkaasti ja herkästi tuntoja ja tunnelmia Balkanilta, maista joissa vielä on aistittavissa hengähdys vanhaa Levanttia.

Ismail tuli tänään aikaisin koulusta,

oli loppunut liitu, ja opettaja

viety miliisiin.

Pikkusisko kiusaa pihalla kärpäsiä.

Ja äkkiä kuulas tuuli

paljasti vuoret pohjoisessa.

Sofian kirjavat kanat kiekuivat hädissään.

Asteli riikinkukko pitkin katuja.

Idästä lepatti aamu.
 

Eero Suvilehto (s. 1947 Pyhäjärvi) on Oulussa asuva kirjailija ja kirjallisuuden dosentti. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta puheterapeutiksi 1974 ja filosofian kandidaatiksi 1979. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995. Väitöskirjassaan Dimitâr Dimovin Tupakkaa ristiriitojen romaanina – bulgarialaisen kriisin horjutetut kuvat (1995) hän analysoi ja vertaili poikkitieteellisesti reseptiohistoriallisia prosesseja Bulgariassa ja Suomessa. Suvilehto on julkaissut myös muita tieteellisiä teoksia ja artikkeleita. Suvilehto on toiminut Oulun yliopiston logopedian lehtorina lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta vuosina 1986–94 ja 1999–2003. Hän on työskennellyt myös ulkomailla, mm. suomen kielen lehtorina Sofian (1980–85) ja Reykjavikin (1995–99) yliopistoissa. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden, erityisesti Bulgarian kirjallisuuden dosenttina hän on toiminut maaliskuusta 2004 alkaen. Suvilehdon kaunokirjallinen esikoisteos on Yksinäiset jumalat (1993). Vuodesta 1976 hän julkaissut useita satoja runoja, aforismeja, kertomuksia, kolumneja, esseitä ja käännöksiä mm. lehdissä Bohemia, Elämäntarina, Genesis, Kaleva, Keskisuomalainen, Kaltio, Kansan Uutiset ja Parnasso sekä antologioissa Runomaraton (1987), Soidinkuu (2000), Kuumana kinosten alla (2001) ja Raskaan sarjan runoja (2008). Hänen runojaan ja aforismejaan on lisäksi ilmestynyt ulkomaisissa kirjallisuuslehdissä ja antologioissa. Suvilehto on tehnyt uran myös painijana, suurimpana saavutuksena kreikkalais-roomalaisen painin Pohjoismaiden mestaruus 1972. Eero Suvilehto on julkaissut kaunokirjalliset teokset Yksinäiset jumalat: Runoja ja aforismeja (1993), Egean tuuli: Runoja (1995), Avattava varovasti: Aforismeja (1998), Esperanto: Novelleja (2000), Kolmea siltaa kaupunkiin: Runoja (2005), Kysyi sammakko tietä: Aforismeja (2007) ja Maailmanpyörää polkemassa: Runoja ja aforismeja (2010).