Kaur Kender: ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2001 tai Raimond Kaugver:

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Raimond Kaugver: NELJÄKYMMENTÄ KYNTTILÄÄ. Suomentanut Aino Kaasinen. Runot suomentanut Eha Lättemäe. 1971 K. J. Gummerus. 277-sivuinen nidottu kirja, jossa erillinen kansipaperi, lukematon, kansipaperissa vähän kulumaa (ks. kuva), muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Neljäkymmentä kynttilää (1977; Nelikümmend küünalt 1966, Virossa postuumisti 1995) on voimakas romaani veljeskansamme eestiläisten kohtalonvuosista ja yksityisestä ihmisestä historiallisten voimien armoilla. Villem Alavain ei ole korkeitten ihanteitten eikä suurten tekojen mies, joka olisi valmis taistelemaan, uhrautumaan jonkin asian puolesta. Hän on tavallinen ihminen, hän haluaa elää omaa elämäänsä, rauhassa, onnellisena. Toisin käy. Kun Eesti joutuu yhteiskunnallisen murroksen ja sitten sodan näyttämöksi, kun isommat vuoron perään asettuvat isännöimään pientä maata, ei kukaan voi jäädä sivulliseksi. Villem Alavain yrittää tasapainoilla äärisuuntien, punaisten ja valkoisten välillä, mutta kokee ulkoisesta menestyksestä huolimatta vaikeuksia uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Kuva kohtalon kuljettamasta, tuulten viemästä miehestä on inhimillinen, vaikuttava, rikas sävyissään. Pikkuvanha ironia jolla lapsi tarkastelee aikuisten maailmaa; rakkauden herkät ja suuret tunteet murrosiässä; aikuisuuden kolme vaihetta, toinen maailmansota, pakkotyö Siperiassa ja yhteiskunnallinen nousu – kaikki saavat oman kerronnallisen värinsä. Romaani on kotimaassaan saavuttanut suuren suosion. Suomalaiselle lukijalle se on erityisen mielenkiintoinen tosipohjaisena kuvauksena eestiläisten kohtaloista, joista paljon on puhuttu, vähän tiedetty. Kiintoisuutta on omiaan lisäämään lämmin ja valoisa jakso, jonka kirjan päähenkilö viettää Suomessa.

Raimond Kaugver (* 1926 Rakvere, † 1992 Tallinna) oli virolainen kirjailija. Hän kävi lukiota Rakveressä ja pakeni Suomeen 1943 Saksan miehitystä ennen pakkorekrytointia Suomessa. Hän taisteli Viron jatkosodassa vapaaehtoisena Neuvostoliittoa vastaan. Vuonna 1944 hän palasi Viroon ja taisteli Saksan puolella puna-armeijaa vastaan joutuen Neuvostoliittoon vankeuteen. Vuosina 1945-1949 Kaugver (silloin Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta) oli internoituna työleirillä Vorkutan lähellä napapiirin pohjoispuolella silloisessa Komin neuvostotasavallassa. Palattuaan Viroon hän työskenteli Tallinnan Raitiovaunuyhtiössä 1950-1961 ja ansaitsi myöhemmin elantonsa kaivosmiehenä, loma-asuntojen varajohtajana ja teatterissa. Raimond Kaugver  on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja radiotekstejä. Ehkä paras esittely kirjailijasta on 1965 kirjoitettu romaani Neljäkymmentä kynttilää (suom. 1971; Nelikümmend küünalt; Virossa postuumisti 1995): se perustuu kauttaaltaan tositapahtumiin, hänen omaan elämäänsä. Niinpä Kaugver päähenkilönsä tavoin on oleskellut Suomessa vuosina 1943-1944, taistellut suomalaisten rinnalla jatkosodassa ja hallitsee hyvin suomen kielen. Kaugverin romaani on kipeintä mitä Eestissä on kirjoitettu osallistumattoman ihmisen ongelmista. Kaugverin tuotannosta on suomeksi ilmestynyt myös vankileirimuistelma Vorkutan kirjeet (1990; Kirjad laagrist 1989).

2. Kaur Kender: ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Suomentanut Hannu Oittinen. 2001 WSOY. 165-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa muutama pieni repeämä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Itsenäisyyspäivä eli lätinää ajasta, kun Virossa ei vielä tingattu rajasta (2001; Iseseisvuspäev 1998) on groteski kertomus miljonääriksi havittelevasta Karlista ja hänen kaveristaan Marksista. Kertomus on ajoitettu Viron siirtymävaiheeseen neuvostoyhteiskunnasta itsenäiseksi tasavallaksi. Karl selviytyy armeijasta Severomorskin ikiroudan keskellä. Hänen humalainen tai krapulainen tajunnanvirtansa kartoittaa yhteiskunnan murrokset irvokkaanhilpeiden yksityiskohtien kautta. Kaverukset, joita moraalikysymykset eivät pahemmin hidasta, yrittävät käydä kauppaa naisilla, antiloopin sarvilla ja punaisella elohopealla. Kun siinä sivussa juopotellaan, huorataan, tapellaan, eletään siivellä, hakataan avovaimoa, kohelletaan Viru-hotellissa ja tehdään erehdyksiä, alkaakin maa polttaa jalkojen alla. Karl hakee turvapaikkaa Ruotsista. Ruotsalaiset sijoittavat Karlin pakolaiskeskukseen mutta lakkaavat sitten uskomasta hänen tarinoihinsa ja karkottavat takaisin. Karl karkaa Suomeen ja pestautuu reppufirmaan pimeisiin hommiin. Suomalaisen elämäntavan havainnointi on huikeata luettavaa. Silmät kiinni Karl kuuntelee suomalaisten juttelua kahvilassa: ”Avaan silmät. Mä pärjäisin täällä sokeana aivan hyvin. Tää on autistien maa. Kaikki puhuu koko ajan siitä mitä ne parhaillaan tekee.” Suomessa rötösteltyään Karl palaa viisumikielto taskussaan uuteen, vapaaseen  Viroon. jossa miljonääriksi on entistä helpompi mahdollisuus: ”Mä tiedän että pitää elää näin: kädet kullassa, perse mullassa. Tismalleen niin eikä: kädet kullassa tai perse mullassa. Jälkimmäinen on mamareita varten. Kädet saa kultaan vaan niin, että painaa koko ajan toisella kädellä perseitä multaan. Vieraita perseitä.”

"Kaur Kenderin huikea kieli, sen sukellus Karlin alastomaan päähän pitää Itsenäisyyspäivän komeasti koossa ja lukijan tiukassa otteessa. Hannu Oittinen on taitavasti ja ilmeisen oivaltavasti tavoittanut Kenderin kerronnan ainutlaatuisen sykkeen. Vaikka Karlin ja Marksin ryyppylukemisena onkin Dashiell Hammet, voi aavistella että Kender itse on Salingerinsa ja Kerouacinsa lukenut, ja vielä Bukowskit päälle. Yhtään hän ei seurassa kalpene ja tekee sitä paitsi aivan omaa juttuaan. Rappioromantiikastakaan Kenderia on turha syyttää, sen hätkähdyttävyydestä ja arvojen alastomuudesta voi löytää myös tiukan moraliteetin." - Kari Levola

Kaur Kender (s. 1971 Tarto) on virolainen kirjailija ja kääntäjä. Hän nousi tuntemattomuudesta Viron kirjallisuuden ykkösketjuun heti esikoisromaanillaan Iseseisvuspäev (1998; suom. Itsenäisyyspäivä 2001). Ennen esikoisromaaniaan hän ammensi katu-uskottavuutta opiskelemalla semiotiikkaa ja toimimalla mainostoimiston johtajana. Kaur Kender on julkaissut romaanit Iseseisvuspäev (1998, suom. Itsenäisyyspäivä 2001), Yuppiejumal (1999), Ebanormaalne (2000), Läbi rahulike silmade (2001), Check Out (2001), Pangapettus (2002), Kuidas saada isaks (2003), Raha (2002; Rain Lõhmus´in kanssa), Comeback (2010) ja Kaurita (2014).