SOSIAALISEN KOOSTUMUKSEN OPTIMAALINEN MAKSIMI: AKATEEMISIA

SOSIAALISEN KOOSTUMUKSEN OPTIMAALINEN MAKSIMI: AKATEEMISIA KASKUJA SUOMEN ATEENASTA. Toimittanut Päivi Putkonen. Kuvittanut Risto Oikarinen. Opiskelijoiden piirrokset ja kannen valokuvat Jyväskylän yliopiston museon kulttuurihistoriallisen osaston arkisto. 1995. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 5. 183-sivuinen nidottu kirja (19,5 x 17 cm), ehjä ja siisti, kannen ja esilehden välisellä lehdellä alkuperäisen omistajan nimi ja vuosiluku ’-95’, ei muita merkintöjä.

"Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi" (1995) on Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun legendaarisen vahtimestarin, Yrjö Palinin, sommittelema monikäyttöinen lausahdus. ”Ylivahtimestarin” ikimuistoiset sanat on jälleen sovitettu uuteen yhteyteen. Tällä kertaa ne ovat antaneet nimen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakouluun ja Jyväskylän yliopistoon sijoittuvalle kaskukirjalle. Kirjaan on koottu tavallisimmin suusta suuhun kulkevaa perinnettä, jota virallinen historiankirjoitus harvemmin tuntee. Rehtoreiden ja lehtoreiden, professoreiden ja opiskelijoiden lisäksi moni muu entinen ja nykyinen yliopistolainen, Hupi-hevosesta lähtien, on tässä kirjassa paljastava omalaatuiset, raadollisetkin, mutta myös varsin inhimilliset piirteensä.

"Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi": Akateemisia kaskuja Suomen Ateenasta (1995) -teoksen aineistona on sitä varten kootut haastattelut ja kirjoitelmat. Lukijalle-luvussa teoksen toimittaja, maisteri Päivi Putkonen, kertoo mm.: Hauskoja luennoitsijoita tuli toki mieleen, mutta tapaukset, jotka olisivat tiivistyneet kaskuiksi asti, missä ne olivatkaan? Samaa – ”yliopistossa ei ole mitään huvittavaa” – väittivät monet niistä henkilöistä, joihin otin yhteyttä ja ehdotin haastattelua. Kun lopulta tartuin toimeen, kohtasin hilpeitä tilanteita, purevaa satiiria sekä ennen kaikkea aitoja ja omalaatuisia persoonallisuuksia muutaman vuosikymmenen takaa. (…) Materiaalia kerätessäni en ole varta vasten pyrkinyt kokoamaan tiettyihin henkilöihin liittyviä anekdootteja. Kertojat ovat muistelleet ja hauskuttaneet haastattelijaa täysin omista lähtökohdistaan. Joistakin henkilöistä kaskuja on enemmän kuin toisista, mutta se ei tee heitä yliopiston ja korkeakoulun kannalta muita tärkeämmiksi.