Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. NIGEL HUNTIN MAAILMA: NUOREN MONGOLOIDIN PÄIVÄKIRJA. Alkusanat professori L. S. Penrose. Suomentanut Taisto Nieminen. 1971 Kirjaneliö. 71-sivuinen nidottu kirja, etukannessa esilehdenkin läpi ulottuva painuma (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Alkuperäisteoksen kustantaja on Garret Publications, New-York. Johdannossa Nigel Hunt kertoo: "Minusta on hyvin hauska kirjoittaa tätä, aivan ensimmäistä kirjaani. Toivon, että se menestyy hyvin Amerikassa ja Englannissa. (…) Rouva joka kehotti minua kirjoittamaan tämän, on mrs Eileen J. Garrett ja hän sanoo että minulla on aika urakka. (…)"

Nigel Huntin maailma (1971; The World of Nigel Hunt: The Diary of a Mongoloid Youth 1970) –teos on alaotsakkeensa mukaisesti ’Nuoren mongoloidin päiväkirja’*). Takakannessa kerrotaan: Nigel Huntin vanhemmille sanottiin: "Poikaanne ei voi opettaa. Hän on henkisesti vammaantunut, eikä häntä voida koskaan auttaa." Nigelin isä Douglas Hunt oli toista mieltä. "Henkisesti vammaantuneita voidaan opettaa tekemään paljon enemmän kuin mitä useimmat lääkärit uskovat. Vaimoni, joka kuoli viime vuonna, teki suurimman työn ja antoi Nigelille mahdollisuuden kehittää itseään. Kun hänelle kerrottiin, että hänen lapsensa on mongoloidi, hän päätti mielessään, että hänen elämänsä jokainen hetki oli omistettava lapselle." Nigel Huntin maailma on tämän omistautumisen tulos. Nigelin 12.000 sanainen päiväkirja on keksintöjen ja ihmeiden maailma. Ihmeteltävän välittömästi ja liikuttavalla tavalla Nigel kuvailee ympäristöään, kokemuksiaan ja elämyksiään. Tämä ihastuttava kirja, ainutlaatuinen maailmankirjallisuudessa, lumoaa lukijansa.

Nigel Hunt syntyi 1947 Edgwaressa, Englannissa ja asui vanhempiensa kanssa Pinnerissä, Berkshiren kreivikunnassa, Lontoon länsipuolella lähellä kuninkaallista Windsorin linnaa. Hänen isänsä Douglas Hunt oli Atholl Schoolin rehtori. Nigel kävi koulua monissa paikoissa, Longfieldin kansakoulussa, Inellan Schoolissa Pinnerissä sekä Atholl Schoolissa.

*) Langdon Down kuvasi 1866 nykyisin Downin syndromana tunnetun oireyhtymän, jolle hän antoi nimen 'mongolismi'. Teoksen alkusanoissa L. S. Penrose pitääkin nimeä "vähemmän sopivana".

 

2.  J. van der Hoeven: NÄKEMIIN, ENKELI. Suomentanut Taisto Nieminen. Päällys: Jorma Piironen. 1971 Kirjaneliö. 94-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa kulumaa ja takana pieni repeämä, itse kirja ehjä ja siisti, kannen ja esilehden väliselle tyhjälle lehdelle kirjan alkuperäinen omistaja on kirjoittanut sukunimensä, ei muita merkintöjä.

Näkemiin, enkeli (1971; Afscheid van een engel 1970) on kolmas kirja, jossa hollantilainen lakimies kertoo kehitysvammaisesta lapsestaan ja tämän asemasta perheensä jäsenenä. Aat, mongoloidi, on täyttänyt kaksikymmentäneljä vuotta. Tämä vajaamielinen on aina luonut perheeseen erityisen ilmapiirin pelkällä olemuksellaan ja sillä, että hän ymmärtää monia asioita, jotka jäävät huomaamatta ihmisiltä, jotka elävät toisessa maailmassa, meidän maailmassamme. Tämä herättää kaikissa ihmetystä ja – kiitollisuutta. Mutta hänellä on samanlainen oikeus kuin muillakin elää omaa elämäänsä haluamallaan tavalla – ja hän voi tällä tavoin olla onnellinen. Eroaminen on väistämätön. Aatin on lähdettävä vanhempiensa kodista voidakseen toisessa ympäristössä olla vielä enemmän oma itsensä. Tässä kirjassa kerrotaan siitä sisäisestä kamppailusta, jota päätös merkitsee Aatin vanhemmille. Heidän poikansa näyttää päättäneen elämänsä tästä vaiheesta jo ennen heitä. Sitten he eroavat tietoisesti lapsesta, joka on ollut kaikille enkeli, syvemmän elämän sanantuoja. Monet, joiden suorana tai epäsuorana ongelmana on lapsi, joka ei inhimillisten mittapuiden mukaan ole täysiarvoinen, voivat ammentaa voimaa van der Hoevenin kirjoista, koska kirjoittaja niissä täysin avoimesti kertoo omista kokemuksistaan: ne esittelevät ongelman ja viitoittavat tietä vapauttavaan vastaukseen.

J. van der Hoeven (1912 Amsterdam – 1988 Haarlem) oli hollantilainen lakimies. Opiskeltuaan lakia Leidenissa hän asettui 1936 Haarlemiin. Perheen neljäs poika, Aat syntyi kehitysvammaisena 1945.  J. van der Hoeven kertoo Aatista kirjoissaan Kaikki rakastavat Aatia (1966; Scheel engeltje 1949), Aat ja me (1968; De engel en de blindeman 1967) ja Näkemiin, enkeli (1971; Afscheid van een engel 1970).

 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 96 vrk 27 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

5 € Sulkeutuu 96 vrk 27 min

Myyjän muut ilmoitukset

Katso lisää

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.