Anna-Maija Ylimaula: YÖ VOI OLLA 1978 tai FAUSTA 2008

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Anna-Maija Ylimaula: YÖ VOI OLLA. Päällys: Åke Arenhill. 1978 WSOY (2. painos). 124-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin reunoissa vähän kulumaa (ks. kuva), itse kirja täysin ehjä ja siisti, kannen ja esilehden välisellä tyhjällä lehdellä aikaisemman omistajan nimi ja vuosiluku '-86', ei muita merkintöjä.

Yö voi olla (1978) on Anna-Maija Ylimaulan toinen teos. "Papintytön" tekijän uusi romaani on eleetön, koskettava kertomus kahdesta ihmisestä ja pohjattomasta yksinäisyydestä. Anna on kaunis, hymytön tyttö. Hän ajautuu karkeaan yritykseen saada kontakti elävään ihmiseen. Hänen parkaisunsa saa vastakaikua, hän tapaa miehen, jonka kanssa voi elää rakkauden vuodet. Mutta lumous häviää, jäljelle jää särkyvä illuusio ja viiltävä kipu.

"Esikoisromaanin tapaan Ylimaulan toinenkin teos Yö voi olla (1978) on päähenkilön minuuden läpi suodatettua keskeisproosaa. Tarina alkaa määrittelyllä: Tämä on pieni ja kapea kertomus kahdesta ihmisestä ja pohjattomasta yksinäisyydestä. Vähistä elementeistä olen yrittänyt revittää esille taustan, yhteyden suoman illuusion ja jäljelle jäävän viiltävän kivun, jokaisen ihmisen peruspelon.   Päähenkilö Anna pyrkii vanhempiensa onnettoman avioliiton jälkeen tasapainoiseen parisuhteeseen. Anna haluaa säilyttää maailmansa pienenä ja etsii yhteisyyttä lähinnä perheestään. (- - -) romaanin on tulkittu kertovan naisen asemasta miesten maailmassa. Sen sävykästä kieltä ja rapsodista rakennetta on kiitetty. Romaanista on dramatisoitu näytelmä Anna!, joka kantaesitettiin Oulun kaupunginteatterissa 1984." – Pohjoista kirjallisuutta

2. Anna-Maija Ylimaula: FAUSTA. 2008 Tammi. 176-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Fausta (2009) -kokoelma sisältää 21 tarinaa, jotka sukkuloivat edestakaisin ajassa ja paikassa, nykyajassa ja menneisyydessä. Ne vievät lukijansa suomalaisen pappilan arkistokomerosta Lago Braccianon rannalle, kuolevasta Koppelon kylästä Vietnamin sodan varjossa värjötteleviin Yhdysvaltoihin. Yhden yön kuningatar kohtaa itsensä, uraihmiset kuolevaisuutensa, arkkitehti rakkauden ja niminovellissa nuori Fausta uskoo ihmisen myötäsyntyiseen hyvyyteen. Elämän opetukset ja koukut punoutuvat Faustassa virtaviivaiseksi novellien verkoksi, ilmavaksi ja aikaa kestäväksi kuin Bertoian ”Timantti”.

”Maantieteellinen ja kulttuurinen moninaisuus rikastuttavat kerrontaa. Kertomukset kuljettavat sulavasti suurkaupungeista syrjäkylille. Kaikkialla kohtaan Ylimaulan ymmärtävästi ja lämminhenkisesti kuvaamia ihmisiä, jotka asuinpaikastaan ja kulttuuristaan riippumatta joutuvat kohtaamaan yllätyksiä, ristiriitoja, levottomuutta - itsensä ja elämänsä. Mikään ei ole varmaa, mutta silti ihmiset elävät ja voivat oppia näkemään elämänsä merkityksellisenä.” - Annina Karhu

Anna-Maija Ylimaula (s. 1950 Helsinki) on professori, arkkitehti, kirjailija ja tutkija. Kirjailijana hän on keskittynyt lyhyen proosan kehittämiseen lyriikan ja epiikan välimaastoon. Hän on asunut lapsuutensa Pohjois-Suomessa ja käynyt koulua Oulussa. Lukioaikana hän vietti vaihto-oppilasvuoden Yhdysvalloissa. Hän on koulutukseltaan arkkitehti, ja hän väitteli tekniikan tohtoriksi KTH:lla vuonna 1992. Hänellä on rakennustaiteen historian dosentuuri Oulun yliopistossa. Hän on toiminut professorina Tila- ja kalustesuunnittelun osastolla Taideteollisessa korkeakoulussa 1998–2003,  muotoilututkimuksen professorina Lapin yliopistossa 2004, professorina ja koulutus- ja tutkimuspalvelujen johtajana Oulun yliopistossa vuodesta 2005 ja arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun (ma) professuurina Oulun yliopistossa vuodesta 2013. Anna Maija Ylimaulan novelli Saarnamiestenkastike voitti kustantajan novellikilpailun ja julkaistiin antologiassa Vuosirengas 74. Esikoisromaani Papintyttö (1976) on kriittinen kuvaus ahdasmielisestä kasvuympäristöstä. Sitä ovat seuranneet teokset Yö voi olla (1978), Pöytä koivikossa (1982), Idylli (1984), Anna! (1984; näytelmä), Jumalista julmin (1994), Viiriäinen sarkofagilla (1998), Taskulolita (2003; novelleja) ja Fausta (2009).