Philip Roth: HAAMUKIRJAILIJA tai PORTNOYN TAUTI tai MEIDÄN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Philip Roth: PORTNOYN TAUTI. Suomentanut Pentti Saarikoski. 1987 WSOY, Bestseller (6. painos). 259-sivuinen nidottu kirja, kansissa vähän kulumaa, muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Portnoyn tauti (1969; Portnoy´s Complait 1967, 1968, 1969) on tarina Alexander Portnoysta, amerikanjuutalaisesta, joka psykiatrin sohvalta syytää raivokkaan vuodatuksen äitiä ja kaiken tukahduttavaa kasvatusta vastaan, intensiivinen kuvaus lapsen hämmennyksestä, aikuisen ahdistuneisuudesta ja tuskasta. Kirja on miehen epätoivoinen yritys vapautua seksuaalisista syyllisyydentunnoista siveellisyysnormien paineessa, hillitön ja samalla tragikoominen vaellus maailmassa, missä omatuntoa raivostuttavat himot ja himoja raivostuttava omatunto raastavat ihmistä kappaleiksi. Amerikanjuutalaisen mestarikertojan teos on juutalaisen kirjallisuuden suuren vuosikymmenen shokeeraava huippu.

2. Philip Roth: HAAMUKIRJAILIJA. Suomentanut Pentti Saarikoski. 2008 WSOY, Loisto-pokkari (2. painos). 221-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti, kannessa keltainen tarjoustarra ja takakannessa vähän tarran jälkeä, ei merkintöjä.

Haamukirjailija (1980; The Ghost Writer 1979) -romaanissa parikymppinen Nathan Zuckerman lähtee 1950-luvulla etsimään henkistä isää, joka ymmärtäisi ja arvostaisi hänen kuvia kumartelematonta taidettaan. Samalla hän toivoo tukea väistämättömäksi käyneelle paolleen lempeästä mutta kuristavan sovinnaisesta juutalaiskodista. Zuckerman löytää erakoituneen, arvostetun emigranttikirjailijan E. I. Lonoffin rauhaisalta maatilalta Uudessa Englanissa. Lodoffin luona Zuckerman tapaa kiehtovan ja nuoren Amy Belletten, jonka sukujuuret johtavat ulkomaille, ja käy ilmi, että Amy on ollut Lonoffin oppilas ja mahdollisesti myös rakastajatar. Zuckermanin vilkas mielikuvitus saa tämän pohtimaan sopisiko Amy natsivainojen uhrin malliksi. Jos niin olisi, voisi Amy muuttaa hänen elämänsä. Haamukirjailija kertoo jännitteistä kirjallisuuden ja elämän, taiteellisen totuuden ja sovinnaisen käytöksen välillä. Nathan Zuckerman on kirjailija Philip Rothin kiehtova, ristiriitainen ja kevyesti verhottu omakuva.

3. Philip Roth: MEIDÄN JENGI (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä). Suomentanut Risto Lehmusoksa. Esipuhe Jaakko Okker. 1972 WSOY, Aikamme kertojia (kolmas painos – 11. tuhat). 214-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin nurkissa vähän kulumaa (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) [1972; Our Gang (Starring Tricky and His Friends) 1971] -teoksessaan Philip Roth, Portnoyn taudin tekijä, on luonut poliittisen satiirin, joka lienee hillittömin, murhaavin ja hauskin mitä hallitsevasta valtionpäämiehestä on kirjoitettu. Meidän jengin päähenkilö on Trick E. Dixon, kunnon kveekari, hurskasteleva opportunisti, laajakatseinen lakimies – ja jostain syystä Yhdysvaltin presidentti. Roth ei ammu täyslaidallistaan umpimähkään. Hän tuntee kuvattavansa, osaa jäljitellä riemastuttavasti hänen maneerejaan. Meidän jengi on kuitenkin enemmän kuin Nixon-satiiri ja poliittisen elämän piteetön tragifarssi. Se on myös vimmastunutta parodiaa sellaisista poliitikoista jotka käyttävät kieltä vain saadakseen valheet näyttämään tosilta ja hölynpölyn uskottavalta. Meidän jengi on nostanut valtaisan kohun. Monet ovat asettaneet Rothin oitis satiirin klassikkojen joukkoon, Swiftin rinnalle. Mutta toisaalta on myös kysytty kuinka Meidän jengin kaltainen kirja yleensä voi päästä julkisuuteen.

”Meidän jengi on Amerikkaa kohtaan niin kova kuin vain amerikkalainen kirja voi olla.” – Jaakko Okker

"Sorruin uhkapeliin jo pienenä. Löin syksyllä 1968 isäpuoleni kanssa muistaakseni markan vedon Yhdysvaltain ovella olleiden presidentinvaalien voittajasta. Isäpuoleni horjumattomana demokraattina oli Hubert Humphreyn kannalla, minun suosikkini oli Richard Nixon. Kuten historiasta valitettavasti tiedämme, voitin vedon. En tunnusta olleeni kahdeksanvuotiaana nuorrepublikaani. Syy Nixon-fanitukseeni oli epäpoliittinen: sillä oli mielestäni magee nimi, paljon napakampi kuin sillä vaarimaisella humppaveikolla. Nixon-kuvani kirkastui teinivuosina negatiiviseksi. Kun luin 1970-luvun lopussa Philip Rothin kirjan Meidän jengi, en taatusti olisi koskaan enää laittanut ropoakaan Nixonin puolesta vedonlyöntiin. Jos sen sijaan äänestetään kaikkien aikojen parhaasta poliittisesta satiirista, Meidän jengi on ehdoton, vedonlyönninkin arvoinen suosikkini.” – Rolf Bamberg, Demokraatti

Philip Roth (s. 1933 Newark, New Jersey, Yhdysvallat), jonka isovanhemmat olivat juutalaisia maahanmuuttajia, vietti lapsuutensa Weequahicin alueella Newarkissa. Hän opiskeli Bucknellin ja Chicagon yliopistoissa englannin kieltä ja kirjallisuutta. Kirjailijanuransa ohessa hän toimi vuoteen 1992 opettajana Iowan, Princetonin ja Pennsylvanian yliopistoissa. Rothin kirjailijanuran alku ajoittuu 1960-lukulaisen amerikanjuutalaisen kirjallisuuden nousun kanssa: hän muodosti Saul Bellowin ja Bernard Malamudin kanssa juutalaiskirjailijoiden troikan. Roth kuvaa teoksissaan juutalaisten elämää sodanjälkeisessä Amerikassa, ja tapahtumapaikkana on usein Newarkin juutalaisyhteisön asuinseudut. Ensimmäisestä kirjastaan, novellikokoelmasta (Goodbye, Columbus (1959; suom. Hyvästi, Columbus 1970), hän sai National Book Awardin. Hänen tunnetuin romaaninsa on Portnoy's Complaint 1969; suom. Portnoyn tauti 1969). Monissa Rothin teoksissa kertoja ja päähenkilö on hänen vain kevyesti verhottu alter egonsa Nathan Zuckerman. Philip Rothin tuotannosta on suomeksi ilmestynyt Nemesis (2013), Tuohtumus (2009), Haamu poistuu (2008), Salajuoni Amerikkaa vastaan (2005), Ihmisen tahra (2003), Mieheni oli kommunisti (2002), Amerikkalainen pastoraali (2000), Käänteiselämää (1988), Anatomian oppitunti (1985), Väärinymmärretty mies (1982), Haamukirjailija (1980), Intohimon professori (1978), Miehen muotokuva (1976), Rinta (1973), Ei sanasta miestä: Viisi kertomusta (1972), Meidän jengi (1972), Hyvästi, Kolumbus (1970) ja Portnoyn tauti (1969).