Mark Levengood ja Unni Lindell: YSTÄVÄ SÄ LAPSIEN. Sid. 2004

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Mark Levengood ja Unni Lindell: YSTÄVÄ SÄ LAPSIEN. Suomeksi toimittaneet Seppo Bruun ja Kirsti Hakkola. Suomennos Kirsti Hakkola. Kuvitus ja kansi Christina Alvner. 2004 Schildts (ensimmäinen painos). 119-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Ystävä sä lapsien (2004; Gud som haver barnen kär har du någon ull 2003) on valtavan suosion saavuttaneen Vanhat tädit eivät muni -kirjan odotettu jatko-osa. Puheenvuoron saavat jälleen lapset, ja jälki on taas rehellistä, yllättävää ja osuvaa – vaikka välillä on aivan mahdotonta olla nauramatta.

»Aikuiset saavat syödä niin paljon karkkia kuin haluavat, valvoa niin myöhään kuin huvittaa ja panna niin paljon meikkiä kuin tahtovat. Mutta on ihan kamalaa, että ne eivät ikinä halua!» Louise, 7 v.

Mark Levengood (s. 1964 Camp Lejeunen sotilastukikohta, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) vietti lapsuutensa Helsingissä. Hän muutti Ruotsiin 19-vuotiaana ja työskenteli aluksi terveydenhuollon piirissä ja erilaisissa siivoushommissa. Hän aloitti televisiotyönsä lauantaiaamun viihdeohjelman juontajana. Myöhemmin hän tuli tunnetuksi mm. ohjelmasarjoista ”Mark och hans vänner”, ”Aha – sa Mark” ja ”Kväll i kungariket” sekä työstään Ruotsin television SVT:n draamaosaston apulaispäällikkönä. Hän on saanut useita tv-alan palkintoja sekä Ruotsissa että ulkomailla. Hän on julkaissut yhdessä norjalaisen Unni Lindellin kanssa lasten sanontoja sisältävät kirjat Gamle damer legger ikke egg (1991; Vanhat tädit eivät muni 2002) ja Gud som haver barnen kär har du någon ull (2003; Ystävä sä lapsien anna villoja 2004) sekä teokset Sucka mitt hjärta men brist dock ej (2006; Riemujen rikkaus ja surujen summa 2007) ja Hjärtat får inga rynkor (2008; Niin pieni ihmissydän on 2008).
 

Unni Lindell (s. 1957 Oslo) on norjalainen kirjailija ja journalisti. Hän on suorittanut Oslon yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon ranskan kielessä ja työskenteli journalistina noin viisi vuotta ennen kuin julkaisi esikoisteoksensa, nuortenromaanin Den grønne dagen (1986). Unni Lindell on julkaissut lähes 40 kirjaa, lastenkirjoja, huumoria, harrastekirjoja sekä yhden runokokoelman. Rikoskomisario Cato Isaksenista kertovan poliisiromaanisarjan aloitti Slangebæreren (1996; Käärmeenkantaja 2001). Suomeksi ovat ilmestyneet myös Drømmefangeren (1999; Unenvartija 2003), Sørgekåpen (2000; Suruvaippa 2005), Nattsøsteren (2002; Yösisko 2006), Orkestergraven (2005; Orkesterimonttu 2007), Honningfellen (2007; Hunajasyötti 2010), Mørkemannen (2008; Mörkömies, 2011) ja Sukkerdøden (2010; Sokerivalhe 2013). Unni Lindellin kirjoja on käännetty lukuisille kielille.