Aarno Laitinen: MUSTA MONOPOLI 1982 tai KREMLIN KELLOKKAAT

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Aarno Laitinen: MUSTA MONOPOLI. 1982 Kustannusvaihe Ky (ensimmäinen painos - teoksesta on otettu 2. - 4. lisäpainos 1982). Nidottu kirja, jossa on 155 tekstisivua ja 8-sivuinen valokuvaliite, ehjä ja siisti,  ei merkintöjä.

Musta monopoli (1982) -teoksessaan Aarno Laitinen jatkaa Tamminiemen pesänjakajien (1981) perinnettä. Kirjassa kerrotaan toiminnasta politiikan ja talouselämän kulissien takana, etuoikeutettujen eduista ja oikeuksista, jotka tavalliselta kansalaiselta puuttuvat, ja siitä suomalaisesta elämänmuodosta, jonka me itse maksamme muutamille valituille ja itsensä valinneille. Tämä uusaateli tietää miten kakku jaetaan – oman joukon kesken. Kuvin ja tekstein kerrotaan aikansa vaikuttajista kuten Matti Ahde, Veikko Ahtola, Jaakko Itälä, Jouko Kajanoja, Ilkka Kanerva, Ahti Karjalainen, K. J. Lång, Ingvar S. Melin, Martti Miettunen, Sylvi Saimo, Pentti Somerto, Kalevi Sorsa, Ulf Sundqvist, Jacob Söderman, Eino Uusitalo, Pertti Viinanen, Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen, Osmo A. Wiio ja Ben Zyskowicz, tekstein lisäksi mm. Urho Kekkosesta, Mauno Koivistosta, Pertti Paloheimosta ja Aarne Saarisesta sekä erilaisista yhteisöistä Etlasta ja Eduskunnasta puolueisiin ja Suomen Juustoseuraan.

2. Aarno Laitinen: KREMLIN KELLOKKAAT. 1983 Kustannusvaihe Ky. Nidottu kirja, jonka 159:stä sivusta viisi kertoo aiheestaan valokuvin. Ehjä ja siisti kirja, ei merkintöjä.

Kremlin kellokkaat (1983) -teoksessaan Aarno Laitinen jatkaa Tamminiemen pesänjakajat (1981) ja Musta monopoli (1982) teosten perinnettä kertoen herroista ja narreista, joita hän sanoo lämpimästi puolustavansa. Hänhän on itse elänyt mukana kaikessa ja tietää mistä puhuu. Kirja on täynnä yksityiskohtia, jotka kertovat paljon kokonaisuudesta ja elämästä Kekkosen jälkeen. Mikä Suomessa on muuttunut? Onko muuttunut muu kuin virallinen urheilulaji hiihdosta lentopalloon? Millaiseksi muodostuu Koiviston kauden hovi ja hovinarrit? Mitä kuuluu Kekkosen hoville? Mitä yhteistä on johtajanvaihdoilla Suomessa ja Neuvostoliitossa? Poikkeavatko toimittajat millään tavoin muista etuoikeutetuista? Entä poliisit? Tai oikeuslaitos? Esimerkiksi näitä kysymyksiä Laitinen käsittelee repäisevän hauskassa ja paljastavassa kirjassaan. Lisäksi hän on ryhtynyt ennustajaeukoksi ennustaen menneisyyttä ja hahmottaen millainen olisi tullut Ahti Karjalaisen Suomesta.


Aarno Laitinen (s. 1943 Helsinki) oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies 1972–81, minkä jälkeen hän on julkaissut kirjoja ja kolumneja vapaana toimittajana. 1990-luvulla hän kirjoitti Lasse Lehtisen kanssa Hyvät herrat –televisiosatiiria. Laitinen oli yksi nimimerkillä Lauantaiseura julkaistun teoksen Tamminiemen pesänjakajat: Kekkonen lähtee – kuka tulee (1981) teoksen kirjoittajista. Lisäksi hän on julkaissut teokset Musta monopoli (1982), Kremlin kellokkaat (1983), Rahat tai renki (1984), Narrigalleria (1985) ja Ulkoparlamentin puhemies: Aarno Laitisen kauneimmat kolumnit Iltalehdessä (2009).