Willy Breinholst: HEI ÄITI, HEI ISÄ tai KATSO, ÄITI! 

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!
 

1. Willy Breinholst: HEI ÄITI, HEI ISÄ. ILOINEN PERHETAPAHTUMA KERTOO ENSIMMÄISESTÄ ELINVUODESTAAN. Kuvittanut Mogens Remo. Suomentanut Ulla Martikainen. 1983 Otava (ensimmäinen painos). 112-sivuinen sidottu kirja (19,5 x 12 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Hei äiti, hei isä. Iloinen perhetapahtuma kertoo ensimmäisestä elinvuodestaan (1983; ruotsinkielinen alkuteos Hej mamma... hej pappa... hej världen. Allt om det första fantastiska året berättat av baby själv 1979) on kerrassaan riemukas menestyskirja vauvan ensimmäisen elinvuoden ihmeistä. Pienokainen kertoo itse itsestää ja kokemuksistaan niin vastustamattoman rakastettavasti, että lukijan on pakko myöntää: Aatamin ja Eevan jälkeen on pikkulapsi maailman nerokkain keksintö! Hei äiti, hei isä liikuttaa jokaista, jolla on lapsia, joka odottaa lasta tai – mene ja tiedä – muutaman vuoden päästä lasta itseään! William Breinholstin valloittava vauva aloitti tarinansa jo aiemmin ilmestyneessä, suurmenestykseksi nousseessa kirjassa Miten minusta tuli iloinen perhetapahtuma.

2. Willy Breinholst: KATSO, ÄITI! Kuvittanut Mogens Remo. Suomentanut Marjut Nieminen. 1984 Otava (ensimmäinen painos). 108-sivuinen sidottu kirja (19,5 x 12 cm), kannet ylipainettu, ehjä ja siisti kirja, ei merkintöjä.

Katso, äiti! (1984; Se mig, mor 1980) on kolmas tanskalaisen Willy Breinholstin suomennettu lapsiaiheinen teos. Aikaisemmin hän on kuvannut pikkulapsen kujeita kirjoissa Miten minusta tuli onnellinen perhetapahtuma ja Hei äiti, hei isä! Viisivuotias pojanvekara kertoo jännittävästä elämästään, ihmeitä täynnä olevasta maailmasta, josta ei saa selvää kysymälläkään. Vanhemmat saavat kokea lukemattomia yllätyksiä jälkeläisensä yritteliäisyyden ja tiedonhalun ansiosta.

Willy Breinholst (1918 Fredensborg, Tanska – 2009) oli tanskalainen kirjailija, joka toimi myös elokuva-alalla käsikirjoittajana ja kääntäjänä sekä Tanskassa että Ruotsissa. Esikoisteosta "Hvor længe var Adam i Paradis?" (1946; ei suom.) seurasi yli sata teosta, joiden keskeisintä ainesta oli arki- ja perhe-elämän kuvaus. Teoksia on käännetty monille kielille, suosittuja ne ovat olleet muissa Pohjoismaissa sekä erityisesti Saksassa. Suomeksi ovat ilmestyneet Isänä olemisen taito (1963), Naineiden käsikirja (1964), Pohjolan aapinen (1965), Täydellinen aviomies (1965), Suutele vaimoasi: Aviomiehen harrastekirja (1966), Eipäs hikeennytä (1967), Rakasta lähimmäistäsi (1967), Vaimoni mies (1971), Mitäs me autohurjat (1971), Mitäs me isäukot (1971), Mitäs me naapurit (1971), Mitäs me palkkaorjat (1971), Miten minusta tuli iloinen perhetapahtuma (1981), Hei äiti hei isä (1983), Katso, äiti! (1984), Äiti on kaikista paras! (1985) ja Eläköön! Minä olen isä! (1987).