Uoti: Kansan työ + Kansan valta, 1935, nid,K3, [Ellilän sign

Hyväkuntoiset ( K3 ) niteet , Suomalaissosialistinen työväen puolue 1935 , 222 + [2] sivua ja 257 + [3] sivua , kirjat aukileikkaamattomia

kummassakin kirjassa ensimmäisen omistajan nimi esinimiölehdellä : E. J. Ellilä ( kuva )

Wikitietoa : Eino Johannes (E. J.) Ellilä (10. kesäkuuta 1892 Onkiniemi, Sysmä – 1. helmikuuta 1983 Porvoo) oli suomalainen kustannusvirkailija, kirjojen kerääjä ja kirjailija. Ellilällä oli yksi Suomen suurimmista yksityisistä kirjakokoelmista, jossa oli suurimmillaan noin 32 000 nidettä.

Pätkä Wikistä . " Vuosina 1932–1934 Uoti toimi aktiivisesti Suomalaisen Työn Puolueessa, Suomen Kansallissosialistisessa Liitossa, Isänmaallisessa kansanliikkeessä ja Suomen Kansan Järjestössä. Hän oli SKSL:n hallituksen puheenjohtaja, kunnes riitautui Yrjö Ruudun kanssa ja erotettiin puolueesta elokuussa 1933.[4] Uoti edusti SKSL:n saksalaistyylistä suuntausta, josta Ruutu pyrki erottautumaan.[5] Tämän jälkeen hän toimi puolisen vuotta IKL:ssä, josta Uoti myös erotettiin. SKJ:ssä hän vaikutti vuonna 1934, kunnes joutui konfliktiin johtaja Arvi Kalstan kanssa. Tämän jälkeen Uoti oli mukana perustamassa Suomalaissosialistista Työväen Puoluetta marraskuussa 1934.[4]    ....

Sotien jälkeen Uoti oli Radikaalisen Kansanpuolueen ehdokkaana vuoden 1951 eduskuntavaaleissa. Hän halusi myös ehdokkaaksi vuoden 1956 presidentinvaaleihin pääsemättä kuitenkaan edes ehdokkaaksi.[3] Vuonna 1955 Arvo Onni Salmisen kustantama aikakauslehti Yleisö tuki Uotin presidentinvaalikampanjaa Urho Kekkosta vastaan. Lehden lokakuun numerossa ilmestyi hänen kirjoittamansa artikkeli Ohjaan vapauteen – Kekkonen ajaa kommunismiin. Samana vuonna Uoti julkaisi myös omakustannekirjan Näin tahtoi valtiomies – Tämän saivat aikaan diletantit, jossa hän väitti parlamentaarisen demokratian johtavan enemmistöpuolueiden diktatuuriin ja lopulta sosialisoimiseen sekä proletariaatin diktatuuriin. Uoti tarjosi tilalle omaa vaihtoehtoaan ”todellista suomalaista demokratiaa”.[10] Hänen poliittinen ohjelmansa oli 1950-luvulla lähes sama kuin 1930-luvulla, vain juutalaisten maahanmuuton vastustaminen oli jäänyt pois. Kekkosen tultua presidentiksi Uoti kirjoitti hänelle ja pyysi nimitystä Suomen Pankkiin, mutta Kekkonen ei vastannut kirjeeseen.[3] "  https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensio_Uoti

Uoti oli Kekkosen perivihollinen politiikassa 1950 - luvulta lähtien

lue alempaa fennica-osuus , niin kirjan tiedot selviävät
 
Kuntoluokitus:  (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno)
 
Voittajalle postituskulut; raha tililleni ja kirjapaketti / kirje postiin !

Muut kohteeni näet tästä linkistä!
 
Fennica-tiedot alla :

Kansan työ

Kirja

Uoti, Ensio

Suomalaissosialistinen työväen puolue 1935.

Ulkoasu

222, [2] sivua
Myös mikrofilmattuna kopiona Kansalliskirjastossa

Kieli

suomi

Alkuteoksen kieli

suomi

JulkaistuHelsinki : Suomalaissosialistinen työväen puolue 1935.

SarjaSuomalaissosialistisia julkaisuja, n:o 1.

Lisätiedot

Ensio Uoti

Kansan valta

Kirja

Uoti, Ensio

Suomalaissosialistinen työväen puolue 1935.

Ulkoasu

257, [3] sivua
Myös mikrofilmattuna kopiona Kansalliskirjastossa

Kieli

suomi

Alkuteoksen kieli

suomi

JulkaistuHelsinki : Suomalaissosialistinen työväen puolue 1935.

SarjaSuomalaissosialistisia julkaisuja, n:o 2.

Lisätiedot

Ensio Uoti