Suojeluskunta Hakkapeliittalehden ansiomerkki
Kuvaus
Suojeluskunta lehden pitkäaikaisen taittajan ja kuvittajan saama merkki.Palanen Suojeluskuntien historiaa!
Erkki Tanttu
Erkki Tanttu työn ääressä vuonna 1953. (Valokuva Vilho Askola.)
Erkki Lauri Tanttu (vuoteen 1913 Lydén; 3. lokakuuta 1907 Viipuri – 5. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat sananparsikuvitukset sekä sarjakuva Rymy-Eetu.
Sisällys
- 1Elämäkerta
- 2Työt
- 3Bibliografia
- 4Taidetta kokoelmissa
- 5Näyttelytoiminta
- 6Palkinnot ja kunniamerkit
- 7Lähteet
- 8Kirjallisuutta
- 9Aiheesta muualla
Elämäkerta
Erkki Tantun vanhemmat olivat asemapäällikkö Eliel Laurentius Lydén (1877–1954) ja opettaja Lyyli Hilja Maria Lydén (o.s. Tanttu). Vanhemmat erosivat 1913, jolloin Lyyli Tanttu palasi käyttämään tyttönimeään ja vaihtoi sen myös poikansa sukunimeksi. Tantut muuttivat Viipurista sisällissodan jälkeen 1919 ja asuivat ensin Helsingissä, sitten Nastolassa ja sitten Lappeenrannassa. Erkki Tantun koulunkäynti jäi katkonaiseksi: hän kävi keskikoulun ensimmäisen luokan Viipurin suomalaisessa lyseossa ja Helsingin Normaalilyseossa, tentti toisen ja kolmannen luokan opettajaäitinsä johdolla ja kävi neljännen ja viidennen luokan Lappeenrannan yhteiskoulussa. Koulunkäynnin ohessa hän työskenteli muun muassa maataloustöissä ja rautatietyömailla.
Kuvittajana Tanttu oli täysin itseoppinut. Hän pääsi 1926 työntekijäksi WSOY:n painolaitoksille Porvooseen, jossa hän työskenteli viisi vuotta ja oppi kirjagraafikon työn perusteet käytännön kautta. Tantun oman kertoman mukaan hänen suosittelijanaan toimi taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, jolle hänet oli esitelty muutaman tuttavantuttavan avulla. Oltuaan puoli vuotta oppipoikana latomossa ja kuvitusosastolla hän sai vakituisen paikan retusoijana syväpainossa. WSOY:n kustannuksella Tanttu myös opiskeli lukuvuoden 1929–1930 Helsingin Taideteollisessa Keskuskoulussa (nykyinen Taideteollinen korkeakoulu). Muistelmissaan Tanttu arvioi taidekoulua ironisesti: "Ehkä on onni, etten joutunut sitä koulua käymään enempää, olisivat varmaan onnistuneet hävittämään vähänkin persoonallisuuden työstäni."
Vuonna 1931 Tanttu siirtyi WSOY:n kustantaman ja Ilmari Turjan toimittaman Kansan Kuvalehden taittajaksi ja kuvittajaksi. Vielä samana vuonna hän siirtyi vastaaviin tehtäviin Hakkapeliitta-lehteen, suojeluskuntien pää-äänenkannattajaan, jossa hän työskenteli seuraavat kolmetoista vuotta. Kevään 1934 hän opiskeli apurahan turvin Kunstschule Maxon-Kallenbergerissä Münchenissä. Jatkosodassa Tanttu toimi tk-piirtäjänä ja haavoittui keväällä 1941 Aunuksen rintamalla.
Sodan jälkeen suojeluskunnat ja Hakkapeliitta-lehti lakkautettiin 1944, jolloin Tanttu siirtyi loppuiäkseen vapaaksi taiteilijaksi. Päätöstä siivitti Kustannusosakeyhtiö Otavalta saatu työ Aleksis Kiven Kihlauksen kuvittamisesta. Otavan kirjojen kuvittamisesta tulikin säännöllinen osa hänen uraansa. Kirjankuvitustyön lisäksi Tanttu työskenteli sarjakuvapiirtäjänä ja julkaisi sananparsikuvituksia sekä grafiikkaa.
Erkki Tantun puoliso oli vuodesta 1935 Eva Greta Helena Tanttu (o.s. Heurlin). Hänen kolmesta pojastaan tuli kaikista taiteilijoita. Juha Tantusta (1936–1998) toimittaja ja pakinoitsija, Timo Tantusta (1939–) valokuvaaja ja Markku Tantusta (1944–) graafikko.
Huutokauppa
Myyjä
Huutokauppa
Lisätiedot
Maksaminen ja toimitus
Kysymykset
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.