Ström & von Bonin: Tervakoski

Holger Ström: Tervakoski
Valokuvat: Volker von Bonin
Kääntäjä: Fred A. Fewster
Kustantaja: Tervakoski Oy
Kieli: Englanti
Painovuosi: 1964
Sivumäärä: 91
Sidonta: Sidottu, kovakantinen
Kunto: Hyvä

Muuta: Kansissa pientä nuhruisuutta.

"(Wikipedia:)

Tervakosken paperitehdas on Tervakoski Osakeyhtiön (Tervakoski Oy) paperitehdas, jonka on vuodesta 1999 omistanut itävaltalainen Delfort Group. Tehdas on itävaltalaisyhtymän suurin tuotantolaitos.

Tehdas sijaitsee Janakkalan Tervakosken taajamassa. Aiemmin tehdas kuului Suomen pankin, Enson, Stora Enson ja Trierenberg Groupin omistukseen. Tervakoski Oy:n liikevaihto on noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 %. Tuotteita viedään noin 60 maahan. Tehtaalla toimii neljä erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 t erilaisia hienopaperituotteita (vrt. 11 000 t/a vuonna 1968). Tervakoski Oy:n palveluksessa on noin 350 työntekijää, joista 330 on Paperiliiton jäseniä (vuonna 1968 työntekijöitä oli 1 600). Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta.

Vuonna 1806 Gustaf Georg Nordenswan osti isältään Johan Nordenswanilta Talolan ja Hovilan sahoineen ja myllyineen. Tervakoskeen liitettiin vielä myöhemmin vuonna 1875 Toivan eli Vahteriston verotila, Kuosarin veroratsutila ja Tuomolan rälssitila, jotka yhdessä muodostivat Toivan kartanon. Kun paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818, tehtaan omistussuhteet ovat määritelleet samalla myös Tervakosken kylän omistussuhteita. Tehtaan perustamisesta lähtien ovatkin tehdas ja kylä kulkeneet samaa tahtia.

Kun G. G. Nordenswan 1818 sai keisarillisen privilegion paperitehtaan perustamiselle, oli alussa kaksivalssinen laitos, mutta jo 1839 se laajennettiin viisivalssiseksi. Tehdas ja kartano siirtyivät kamarikirjuri Georg Nordenswanille 1839, ja 1850 hän muodosti yhtiön Otto Meurmanin ja Bengt Carl Steniuksen kanssalähde?. Tässä tilanteessa tehdas päätettiin muuttaa koneelliseksi paperitehtaaksi. 1850 tilattu paperikone 1 upposi Skånen edustalla, joten paperikoneen hankinta toteutui vasta 1853.

Alussa tehdas toimi vesivoimalla ja valmisti paperia lumpuista. 1850-luvulla tehdas siirtyi käyttämään höyryvoimaa, ja paperin valmistus koneellistui 1853.

Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Kun tehdas heidän aikanaan 1863 paloi, oli jälleen myös muutosten aika ja yritys muuttui osakeyhtiöksi. Setelipaperin valmistus aloitettiin vuonna 1887. Sen jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut muun muassa Suomen Pankki, joka käytti tehtaan tekemää paperia markkamääräisten seteliensä painamiseen.

Suomen pankki osti yksityisomistajien osakkeet itselleen 1921, jolloin yhtiöstä tuli valtio-omisteinen. Yhtiön nimeksi tuli 1928 Tervakoski Osakeyhtiö. Vuosina 1932-1933 yhtiö oli G. A. Serlachius Oy:n taloudellisessa ja teknillisessä hallinnassalähde?. Yhtiö siirtyi 1986 Suomen Pankilta Enso-Gutzeit Oy:lle (ja edelleen Stora-Ensolle). Seuraavaksi yritys myytiin 1999 itävaltalaiselle Trierenberg Groupille. Omistusjärjestelyjen jälkeen tehdas kuuluu itävaltalaisen Delfort Groupin omistukseen.

Tervakosken paperitehdas saastutti vuosina 1956–1984 Tervajoen ja Kernaalanjärven PCB-yhdisteillä. PCB-pitoisuudet ovat yhä niin suuria, että järven kalojen käytölle on asetettu rajoituksia.

Kosken partaalla sijaitsevat tiiliset tehdasrakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa. Oktogonin muotoinen käsipaperiosasto vuodelta 1875 on rakennuksista vanhin. Vanhan paperitehtaan on suunnitellut 1920-luvulla rakennusmestari K. J. Ahlskog.

Tervajoen länsirannalla sijaitsevat yhtiön konttorirakennukset rajaavat tehdasaluetta Tervakosken liikekeskustan suuntaan. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevat puiset työväen asuinrakennukset, joista valtaosa on 1900-luvun ensi vuosilta. Niiden lähellä sijaitsee Lepolan vanhustentaloryhmä, jossa kolme vanhinta rakennusta vuodelta 1935 ovat arkkitehti Jarl Eklundin ja kaksi rakennusta vuodelta 1945 arkkitehti Heimo Kautosen piirtämiä. Jokirannassa on arkkitehti Ricardo Björnbergin piirtämä työnjohtajien asuintalo Pomola vuodelta 1900. Entinen kansakoulu on vuodelta 1891. Vanhan tehdaskylän kaakkoispuolella sijaitsee yhtenäinen omakotialue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien. Alasjärven rannalla on uusrenessanssityylinen puuhuvila Suruton 1880-luvulta. Sitä on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Tervakosken teollisuusmiljööseen liittyvät lisäksi Tervakosken kartanoalue ja Pikkukirkko. "

Asiasanat: Tervakoski, teollisuushistoria, kartanot, paperiteollisuus, tehdasyhdyskunta, Tervakosken historia, tehdasmiljöö, tehdastyöläiset, Tervakosken tehdas, kartanokulttuuri, Tervakosken kartano, tehdasrakennukset, Tervakosken kartanon historia, Tervakosken tehdasmiljöö, Tervakosken kylä, Tervakosken tehdasalue, Tervakosken tehtaan työläiset, teollisuusyhdyskunta, tehdaskylä, Tervakosken tehdasrakennukset, Tervakosken teollisuus, Tervakosken kartanon omistajat, Tervakosken kartanon kulttuurihistoria, Tervakosken kartanomiljöö, Tervakosken kartanorakennukset, tehtaan työntekijät, Tervakosken tehdasyhteisö, Tervakosken kartanoyhteisö, Tervakosken kartanokylä, Tervakosken tehtaan työläisyhteisö, Tervakosken tehtaan historia, Tervakosken kartanon teollistuminen, Tervakosken kartanon taloushistoria, Tervakosken kartanon sosiaalihistoria, tehdasmiljöön kehitys, Tervakosken tehdasrakennusten historia, Tervakosken kartanon vaikutus paikallisyhteisöön, Tervakosken tehtaan kulttuurihistoria, Tervakosken tehtaan työntekijöiden elämä, Tervakosken kartanon omistajasuku, Tervakosken kartanokulttuurin merkitys, Tervakosken tehtaan vaikutus alueen kehitykseen, Tervakosken kartanon rooli paikallisyhteisössä, Tervakosken tehtaan työntekijöiden elinolot, Tervakosken kartanon kulttuuriperintö, Tervakosken kartanoyhteisön elämä, Tervakosken tehtaan taloushistoria, Tervakosken kartanon kulttuuriympäristö, Tervakosken tehtaan sosiaalinen vaikutus, Tervakosken kartanokulttuurin säilyminen, Tervakosken tehtaan kehitys, Tervakosken kartanon merkitys teollisuudelle, Tervakosken tehtaan kulttuuriympäristö, Tervakosken kartanokulttuurin perintö, Tervakosken kartanon vaikutus alueen elämään, Tervakosken tehtaan sosiaalinen kehitys, Tervakosken kartanomiljöön historia, Tervakosken tehtaan vaikutus paikallisyhteisöön, Tervakosken kartanoyhteisön elämä, Tervakosken tehtaan taloushistoria, Tervakosken kartanon kulttuuriperintö, Tervakosken kartanokulttuurin säilyminen, Tervakosken tehtaan kehitys, Tervakosken kartanon merkitys teollisuudelle, Tervakosken tehtaan kulttuuriympäristö, Tervakosken kartanokulttuurin perintö, Tervakosken kartanon vaikutus alueen elämään, Tervakosken tehtaan sosiaalinen kehitys, Tervakosken kartanomiljöön historia yrityshistoriikki, yrityskirja, yrityskuvaus, yrityshistoria, business, paperitehdas, paperikone, paperikoneet, Suomessa, suomen, suomalaiset, teollisuus, janakkala, paikallishistoria

Katso myös muut myynnissä olevat edulliset kirjat ja lehdet!