Sanomalehti: Sosialidemokraatti 10.6.1909

Sosialidemokraatti oli Porissa vuosina 1906–1918 ilmestynyt sosialidemokraattinen työväenlehti. Vuonna 1919 lehden seuraajaksi perustettiin Uusi Aika.

Historia

Porin Työväenyhdistyksessä esitettiin ajatus oman sanomalehden perustamisesta jo vuonna 1889, mutta tuolloin vielä porvarillisen wrightilaisen työväenliikkeen periaattein toimineen yhdistyksen johtokunta ei innostunut asiasta. Ajatus nousi uudelleen esille vuonna 1903, jolloin sosialistit olivat vihdoin nousseet työväenyhdistyksen johtoon. Kaksi vuotta myöhemmin Porin työväenyhdistys hankki kaksi Tampereella ilmestyneen Kansan Lehden osaketta, toivomuksenaan, että lehti alkaisi kirjoittamaan myös Porin asioista. Vuoden 1905 suurlakon aikana oman työväenlehden puute kuitenkin havaittiin kaupungissa suureksi ongelmaksi ja niinpä Eetu Salinin kansankeittiössä pidettiin tilaisuus, jossa päätettiin kutsua koolle lehden perustava kokous.[1]

Helmikuun alussa 1906 Porin työväentalolla järjestetettiin kokous, jossa oli yli 400 osanottajaa.[1] Lehteä kustantamaan perustettiin Osuuskunta Kehitys ja hieman myöhemmin kirjanpainaja Otto Andersinin kanssa neuvoteltiin sopimus sen painamisesta.[2] Näytenumerot ilmestyivät 15 000 kappaleen painoksina vielä helmi–maaliskuun aikana ja ensimmäinen varsinainen numero julkaistiin 5. huhtikuuta 1906. Sosialidemokraatin ilmestymistiheys oli kolme kertaa viikossa aina vuoteen 1917 saakka, jolloin se muutettiin kuusipäiväiseksi.[1] Lehden toimitus sijaitsi aluksi Konstantininkadun (nyk. Gallen-Kallelankatu) varrella, josta se parin vuoden kuluttua siirtyi Eteläkauppatorin ja Yrjönkadun kulmaukseen.

Sosialidemokraatin ensimmäinen päätoimittaja oli suomalaisen työväenliikkeen johtohahmoihin lukeutunut Eetu Salin ja toimitussihteeri Turusta saapunut Jussi Rainio. Taloudenhoitajaksi valittiin Tahvo Ruotsalainen, joka toimi tehtävässään 1940-luvulle asti. Lisäksi toimituskuntaan kuului myöhemmin kansanedustajaksi noussut Vilho Laine. Syksyllä 1906 Helsingistä kutsuttiin toimittajaksi aikaisemmin Työmieheen kirjoittanut Väinö Tanner.[1] Salin ja Rainio olivat tutustuneet häneen elokuussa Oulussa järjestetyssä SDP:n puoluekokouksessa.[3] Tannerin aika Porissa jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hänet valittiin eduskuntaan vuoden 1907 vaaleissa. Myös Salin joutui jättämään tehtävänsä jo tammikuussa 1908, saatuaan lehtikirjoituksen johdosta 10 kuukauden vankeustuomion majesteettirikoksesta. Vapautumisensa jälkeen Salin ei enää palannut vakituisesti Poriin.[1]

Salinin tilalle päätoimittajaksi valittiin Frans Koskinen, joka hoiti tehtävää lehden lakkauttamiseen saakka. Sosialidemokraatin julkaiseminen loppui sisällissodan loppuvaiheessa huhtikuussa 1918, kun punaiset jättivät Porin. Toimitussihteeri Rainio jäi kuitenkin kaupunkiin ja joutui valkoisten vangitsemaksi. Hieman myöhemmin hänet ammuttiin Porin raatihuoneen vankityrmässä, vaikka Rainio oli vastustanut aseelliseen kapinaan ryhtymistä, eikä myöskään sodan aikana osallistunut Porin punakaartin toimintaan.  Sillälailla siis!!  Kyllä lahtari hoitaa "etnisen puhdistuksen"  aina parhain päin.  Sosialidemokraatin korvaajaksi perustettiin myöhemmin Uusi Aika, joka alkoi ilmestymään elokuussa 1919.[1]

lehden keskitaitoksessa reiän alkua