Sakari Pälsi FALLESMANNIN ARVO PARHAIMMILLAAN – PAHIMMILLAAN

Sakari Pälsi: FALLESMANNIN ARVO PARHAIMMILLAAN – PAHIMMILLAAN. TEKIJÄN OMA VALIKOIMA. Kannen piirros: Erkki Tanttu. 1981 Otava, Salamanteri (uusi painos). 235-sivuinen nidottu kirja, lukematon, kannen reunojen pientä kulumaa (ks. kuva) lukuun ottamatta täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (1965, 1981) sisältää kolmekymmentä Sakari Pälsin iki-ihanaa juttua Fallesmannin Arvosta ja hänen kavereistaan. Monet ovat ne sattumukset, joihin yritteliäät pojanviikarit joutuvat, eikä yhteentörmäyksiä aikuisten maailman kanssa voi välttää. Tarinat ovat riemukkaita kuvauksia poikien maailmasta, jonka pelinsäännöt aikakausista riippumatta tuntuvat olevan samat, ne kertovat nautittavasti ja yksityiskohtaisesti menneestä elämänmuodosta suomalaisella maaseudulla.

Kokoelman ensimmäisessä painoksessa (1965) on Erkki Tantun piirroskuvitus, Salamanteri-painoksessa (1981) vain Tantun kansikuva. Aikalaisarvio: "Sakari Pälsi ehti ennen kuolemaansa valita parhaat poikajuttunsa, joihin Erkki Tanttu sitten laati kuvituksen. Fallesmannin Arvosta kertoillessaan Sakari Pälsi, kuten tunnettua, on kaiken aikaa pitänyt silmällä myös omaa erikoisalaansa, kansatiedettä. (...) tulos on joka suhteessa riemastuttava, huumorissaan aito, taideteos kannesta kanteen." (Vilho Suomi 1965)

Sakari Pälsi (1882 Loppi – 1965) oli arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä ja valokuvaaja. Hän työskenteli Suomen kansallismuseossa, jossa eteni esihistoriallisen osaston johtajaksi. Filosofian tohtori Pälsi sai professorin arvonimen 1961. Sakari Pälsi kirjoitti monia matkakirjoja sekä teoksia kansatieteen alalta mm. saunasta ja puukosta. Kaikkiaan Pälsi kirjoitti lähes 40 teosta. Hänen humoristisissa poikajutuissaan minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo. Pälsi kehitti näihin kansatieteellisestikin oivaltaviin humoreskeihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Useissa fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi todellisia lapsuudenmaisemiaan, ja romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset mm. Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilija Erkki Tantun piirroskuvitus. Sakari Pälsin kaunokirjalliset teokset: Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä (1931), Fallesmannin Arvo ja minä (1932), Kovalle ottaa rakkaus sokkosilla (1949), Kova Mies ja Nimetön: Romaani vuosituhansien takaa (1950), Kuninkaallinen ateria ja muita hauskoja jutelmia (1951), Minä sain kukon kiinni: Valikoima jutelmia kokoelmasta "Minä olin pikkuinen vielä" (1951), Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo: Uusia lapsekkaita jutelmia (1952), Kiltti poika se Fallesmannin Arvo: Lapsekkaita jutelmia (1953), ”Jetsulleen” sanoi Fallesmannin Arvo: Valikoima poikajuttuja (1956), Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo (1957), Mina olin veel väikene (1961), Tasakäpälää vaan, sanoi Fallesmannin Arvo (1962), Rahat taikka henki, sanoi Fallesmannin Arvo, kun maantierosvo oli ja keppihevosella ratsasti (1964).