Runeberg: VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT tai Yrjö Jylhä KIIRASTULI

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. J. L. Runeberg: VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT. Suomentanut O. Manninen. 1987 WSOY (11. painos). 195-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner) ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Ruotsin Venäjää vastaan käymä tappiollinen puolustussota. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran kollektiivisena käännöstyönä vuosina 1867–1877. Paavo Cajanderin suomennos on ensimmäisestä käännöksestä vuonna 1889 muokkattu versio. Otto Mannisen suomennos ilmestyi vuosina 1902–1909 julkaistuissa Runebergin kootuissa teoksissa.

2. Yrjö Jylhä: KIIRASTULI: RUNOJA RAUHAN JA SODAN AJOILTA. 1977 Otava, Delfiinikirjat (kolmas delfiinipainos). 135-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, takatannessa pieni tavaratalon hintatarra [12.00].

Yrjö Jylhän (1903 – 1956) viimeinen kokoelma, vuonna 1941 ilmestynyt "Kiirastuli" rakentuu Taipaleenjoen ankarissa taistelussa komppanianpäällikkönä saaduille mieskohtaisille kokemuksille ja Jylhä on ehkä ainoa, joka onnistui lyriikassaan tulkitsemaan vaikuttavasti talvisodan elämyksiä. Hänestä tuli talvisodan runoilija.

"Kenenkään toisen suomalaisen runoilijan tuotannossa ei taistelijoiden kohtalo ole saanut samaa todellisuuden ääntä, eikä yksikään toinen ole Jylhän tavoin tajunnut sodan sisäistä olemusta ja suomalaisen sotilaan mentaliteettia. 'Kiirastuli' on koruttomista koruttominta, yhtä vapaata paatoksesta ja eleistä kuin sentimentaalisuudestakin. Sen ydin on yleisinhimillistä ja tulee sellaisena säilyttämään pysyvän arvonsa." (Unto Kupiainen)

3. Juhani Siljo: RUNOT JA AFORISMIT. Päällys: Pekka Loiri. 1979 WSOY, Taskukirjasto 188 (kolmas painos). 308-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Runot ja aforismit (1947) kokoelma sisältää Juhani Siljon päiväkirjan vuosilta 1909–12 sekä kokoelmat Runoja (1910), Maan puoleen (1914), Selvään veteen (1919) ja aforismit.

Juhani Siljo (alkuaan Sjögren, 1888 Oulu – 1918 Tampere) kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa hän toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–18 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällissodassa valkoisten puolella taistellut Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista: hän kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan kulkee lohen suku". Juhani Siljon esikoiskokoelmaa Runoja (1910) seurasivat Maan puoleen: runoja (1914), Maailman kirja (1916) ja Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita (1919). Ensimmäinen kokoelma koko tuotannosta on Runot ja aforismit (1947), jonka esipuheen kirjoitti Unto Kupiainen.