Raili Rytkönen: Suur-Iin historia 1700-1870

Raili Rytkönen: Suur-Iin historia 1700-1870. Kansipaperit puuttuu mutta kirja on hyvä.

Tässä kirja kaikille jotka ovat kiinnostuneet kunnista Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Ranua, Taivalkoski, Yli-Ii ja Ylikiiminki. 

Tekijä: Rytkönen Raili 
Tuoteryhmä: Paikallishistoria 
Kustantaja:Haukiputaan, Iin, Kiimingin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Ranuan, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunta ja seurakunta 
Kieli: suomi
Painovuosi: 1978
Painos: 1
Sivumäärä: 637+karttaliite
Sidonta: Sidottu kansipaperi

Raili Rytkönen

Raili Gertrud Elisabeth Rytkönen (ent. Nurminen, o.s. von Essen, 24. marraskuuta 1941 Hattula – 8. elokuuta 2002 Tyrväntö) oli suomalainen historian tutkija ja kirjailija. Hänen vanhempansa olivat Rainer Lauri Gustaf von Essen ja Ingegerd Elisabeth o.s. Winstén.

Rytkönen tuli ylioppilaaksi vuonna 1960 Hämeenlinnan tyttölyseosta. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1964.

Rytkönen kirjoitti kirjojen lisäksi myös kirja-arvosteluja, lehtiartikkeleita ja pakinoita. Hän oli toimituskunnan jäsenenä ja kirjoittajana kirjaan Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Rytkösellä oli merkittävä osuus Tyrvännön historian (2002) kirjoittamisessa. Tämä jäi hänen viimeiseksi laajaksi työkseen.

Julkaisuja

• Lääkärin työsarka keskisessä Suomessa. Keski-Suomi 13.. Jyväskylä: Keski-Suomen Museoyhdistys, 1974.
• Suur-Iin historia I. 1700–1870. Haukipudas: Haukiputaan kunta ja seurakunta, 1978. ISBN 952-90063-9-X / ISBN 952-90064-0-3.
• Säkylän historia II. Säkylä: Säkylän kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99797-1-9.
• Kemijärven historia I. Noin vuoteen 1870. Kemijärvi: Kemijärven kaupunki, Kemijärven seurakunta, 1989. ISBN 952-90-1686-7.
• Suur-Iin historia II. 1870–1925. Haukipudas: Haukiputaan kunta ja seurakunta, 1989. ISBN 951-99151-4-1 / ISBN 951-99151-5-X.
• Vanajan historia II. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1992. ISBN 952-9509-03-0.
• Äidin ja mummun koulu. Elämää Hämeenlinnan tyttölyseossa 1924–1976. Tyrväntö: Kustannus Herniä, 1994. ISBN 952-5020-00-2.

Haukipudas: Nähtävyyksiä

• Haukiputaan kirkko
• Kiviniemen kalasatama
• Virpiniemi
• Kurtinhaudan rantametsä
• Halosenniemen kylänraitti
• Haukiputaan kotiseutumuseo

Perämeren saaria Haukiputaan edustalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhikari, Hietakari, Hoikka-Hiue, Iso-Hiue, Iso-Miehikkä, Isonkivenletto, Kaasamatala (Hiuvet), Kattilankalla, Kellon Kraaseli, Kintasletto, Kotakari, Kriisinkivi, Kropsu,Laitakari, Lemmonletto, Länsiletto, Lönkytin, Mustakari, Mustakari (Martinniemi), Nimetön, Pallonen, Pensaskari, Pikku-Miehikkä, Pulkkisenmatala, Puukkoletto, Rapakari,Rivinletto (Kaasamatala), Santapankki, Satakarinletto, Ulko-Pallonen, Välikari, Ykskivi, Väliletto, Äijänkumpele.

Ii kylät:

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Alaranta
• Asemankylä
• Halttula
• Iin Hamina
• Illinsaari
• Jokikylä
• Koni
• Kuivaniemi
• Laitakari
• Luola-aava
• Meriläisenperä
• Myllykangas
• Nyby
• Oijärvi
• Ojakylä (tunnetaan myös Etelä-Iinä)
• Olhava
• Paasonperä
• Pohjois-Ii
• Sorosenperä
• Vatunki
• Vuornos
• Väli-Olhava
• Yli-Olhava
• Yliranta
• Pahkakoski (eksklaavi)

Kiiminki: Kylät

Kiimingin kylien asukasluvut (31. joulukuuta 2004)

• Kirkonkylä (4 025 asukasta)
• Alakylä (925)
• Hannus (322)
• Huttukylä (456)
• Jääli (4 880)
• Tirinkylä (515)
• Ylikylä (655)

Kyliä jotka kuuluvat yo. alueisiin

• Haipuskylä
• Välikylä

Nähtävyydet

• Oskari Jauhiaisen museo
• Kiimingin kirkko
• Koiteli
• Siiran museo
• Huttukylän museo

Kuivaniemi

Asemakylä (kuntakeskus), Kuivaniemi (kirkonkylä), Myllykangas, Oijärvi, Luola-aapa, Jokikylä, Halttula, Koivuniemi, Harjula

Saaria Kuivaniemen edustalla

Halttulanmatala, Hietakalla, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Krassinletto, Kuivamatala, Liippa, Onsajanmatala, Pikku-Paskaletto, Rintamatala, Ryöskärinkalla, Samulinmatala.

Pudasjärvi

Pudasjärven jakaantuu 15 osa-alueeseen (pääkylään).[15] Noin puolet kaupungin väestöstä asuu haja-asutusalueilla.

Pääkylät ovat:

• Aittojärvi
• Hetekylä
• Hirvaskoski
• Ervasti
• Iinattijärvi
• Jaurakkajärvi
• Jonku
• Kipinä
• Kurenala (kuntakeskus)
• Kurki
• Livo
• Pudasjärvi
• Puhos
• Pärjänsuo
• Sarakylä
• Pintamo
• Siurua
• Syötekylä

Aikaisempaa Kollajan kylää, jota vastaavat nykyään Siuruan, Aittojärven ja Kipinän kylät.

Taivalkoski

Kyliä

Asutusalue, Inkee, Jokijärvi, Jokikylä, Jurmu, Koitila, Kosto, Kurtti, Loukusa, Metsäkylä, Pisto, Polo, Taivalkoski, Tyrävaara ja Vaarakylä.

Yli-Ii

Yli-Iin kyliä ovat Karjalankylä, Jakkukylä, Maalismaa, Tannila, Pahkakoski, Haapakoski ja Leuvanjoki.

Ylikiiminki

Kylät

Aittokylä, Alavuotto, Arkala,Hiltukylä, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa,Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

(Lähde: Wikipedia)