Pentti Keskinen: PAHKALINNAN SANKARI. Nid. kirja 1963 Suomen

Pentti Keskinen: PAHKALINNAN SANKARI: SEIKKAILUKERTOMUS KESÄSIIRTOLASTA *). 1963 Suomen Opettajain Raittiusliitto. 92-sivuinen nidottu kirja, selän nurkissa kulumaa, kannessa pieneltä alalta pintaa irti (ks. kuva), kannessa aikaisemman omistajan nimi, ei muita merkintöjä.

Pahkalinnan sankari: Seikkailukertomus kesäsiirtolasta (1963) -kirjan tapahtumat alkavat kesäkuun ensimmäisenä päivänä: koulut olivat vastikään sulkeneet ovensa ja osaa koululaisista oli onni potkaissut: he pääsivät viettämään kesälomaa siirtoloihin maaseudulle, pois kaupungin tomusta. Pahkalinnan siirtolaan valitut sata onnellista olivat linja-autoissa matkalla siirtolaan. Kahdeksanvuotias Onni on ensimmäistä kertaa siirtolassa. Kasperi, jolla on takanaan kuudes luokka, on siirtolassa neljättä kertaa – ja viimeistä: syksyllä hän menee kansalaiskouluun. Harjanneveden rannalla sijaitsevan Pahkalinnan komeaan rakennukseen kotiutuu koko tyttöjen ja poikien joukko. Samassa huoneessa ovat Pantteri-ryhmän johtaja Kasperi ja varajohtaja Ekke sekä Onni ja romaanipoika Janne. Ensikertalaisetkin oppivat siirtolan tavoille. Viisi kertaa päivässä syötiin, aterioiden väliin mahtui monenlaista toimintaa: työtehtäviä, leikkejä, pelejä, urheilua, uintia, onkimista... Kesään sattuu ikävyyksiäkin – ja seikkailua,,,

Pentti Eino Sakari Keskinen (s. 1932 Tampere) on kirjoittanut omalla nimellään Tampereen paikallishistoriaan liittyviä teoksia ja nimimerkillä Pentti Paja useita nuorten kirjoja sekä yhden nuortenkirjan nimellä Eino Sakari. Ensimmäiset teokset vuonna 1963 omalla nimellä julkaistu Pahkalinnan sankari: Seikkailukertomus kesäsiirtolasta ja nimellä Pentti Paja Toimituksessa tapahtuu: Seikkailukertomus pojille.
 

Suomen Opettajain Raittiusliitto ­– ja sen seuraaja Raittiuskasvatusliitto – julkaisi kansakoulun raittiuskirjoituspalkinnoiksi lasten ja nuorten kirjasia. Kirjoittajat olivat yleensä suomalaisia, monet aikansa taitavimpia kertojia, kuten Ester Ahokainen, Urho Karhumäki, Pentti Paja (Pentti Keskinen), Ukko Kivistö, Lauri Leskinen, Juha T. Nevalainen, Anni Rautiainen, Hilja Valtonen. Samoin kuvitus oli usein tunnetuilta taiteilijoita kuten Martta Wendelin, Eeli Jaatinen, Akseli Einola, Jaakko Antikainen ym.

*) Kesäsiirtolatoiminta: Euroopassa heräsi 1800-luvun loppupuolella pyrkimys järjestää kesäisin virkistystoimintaa koulua käyville vähävaraisille ja terveydentilaltaan heikkokuntoisille lapsille. Suomessa ensimmäinen kesäsiirtola järjestettiin vuonna 1889 "kivulloisille turkulaisille kansakoululaisille" yksityisten henkilöiden varoilla. Sittemmin kesäsiirtoloita syntyi sekä yksityisten yhdistysten että kaupunkien aloitteesta. Kunnalliset kesäsiirtolat olivat tavallisesti kansakoulun johtokuntien järjestämiä. Valtio alkoi avustaa kesäsiirtolatoimintaa 1910-luvun alussa. Itsenäisyyden ajan alkaessa kesäsiirtolatoiminta oli jo vakiintunut. Toiminta nivoutui kouluterveydenhuoltoon, ja kesäsiirtoloiden johtajina toimivat kouluhoitajattaret. Siirtoloiden vaikutusta oppilaiden yleiskuntoon, terveydentilaan ja kasvatukseen pidettiin merkittävänä ja tärkeänä. Oleskelu kesäsiirtolassa 4–8 viikon ajan näkyi lasten terveydentilan kohentumisena ja painon nousemisena. Sotien jälkeen kesäsiirtola-asetuksen mukaisesti opettajat toimivat siirtoloiden johtajina. Lisäksi  siirtoloissa oli lasten toiminnan ohjaajia, emäntiä ja apulaisia.