PELASTAKAA POJAT! tai POIKA, POIKA! tai LAPSEN KANSSA HYVINÄ

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Raisa Cacciatore / Samuli Koiso Kanttila: PELASTAKAA POJAT! 2012 Minerva (teoksen 3. painos). 344-sivuinen nidottu kirja (pokkari), lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Pelastakaa pojat! (2011) -kirja haluaa lisätä ymmärrystä pojista. Kirjan viesti on, että monet pojat käyttäytyvät käsittämättömästi, saavat vanhempansa ymmälleen, eivätkä sovi sovinnaisiin muotteihin. Pojat rikkovat sääntöjä ja totuttuja tapoja ja haastavat usein voimakkaasti ympäristöään. Mieheksi kasvaminen merkitsee monia haasteita: vaaditaan tietoa, taitoa, rohkeutta, pettymysten sietämistä, menestymistä ja riskinottoa. Tosi miehen myyttien jyllätessä moni nuori mies kokee valtavaa riittämättömyyttä. Joka hetki hän rakentaa kokemusta itsestään, mieheydestä ja maailmasta. Siksi poikien ominaisuuksia ja tarpeita on syytä tarkkaan pohtia ja kuunnella. Kirja avaa silmiä näkemään hälytysmerkkejä poikien elämässä. Se tahtoo pukata vanhempia, kasvattajia ja päättäjiä toimimaan siihen suuntaan, että mahdollisimman monen pojan elämä olisi iloista ja elämisen arvoista. Kirja haluaa herättää myös keskustelua ja rohkaista tositoimiin niin, että poikien syrjäytyminen terveydestä, koulutuksesta, ihmissuhteista ja koko elämästä voitaisiin estää. Poika tarvitsee ennen kaikkea lähelleen jonkun, joka opettaa niin itsetuntoa kuin itsehillintääkin. Paljon hyvää voi tehdä aikuinen, joka hyväksyy, sanoo hyväksi ja uskoo siihen, että poika pärjää. Tekijöiden vahva asiantuntemus, tuore tutkimustieto, lämmin huumori ja poikien puolesta innostunut sydän ovat synnyttäneet tämän painavan puheenvuoron, jonka avulla voi löytää langanpäitä ja eväitä kohdata tuo haastava ja hurmaava poika.

Raisa Cacciatore on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka työskentelee Väestöliiton asiantuntijalääkärinä. Aikaisempaa tuotantoa mm. Legopalikoita leopardikalsareissa ja Huomenna pannaan pussauskoppiin.

Samuli Koiso-Kanttila toimii projektikordinaattorina Miehen Aika -toiminnassa Väestöliitossa. Aikaisempaa tuotantoa mm. Korkkari, Jokamiehen jännityslukemisto.

2. Jouko Huttunen (toim.): POIKA, POIKA! NÄKÖKULMIA POJAN KASVUUN JA KEHITYKSEEN. 1992 Oy Yleisradio Ab Opetusjulkaisut. 80-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, kannet muovitettu.

Poika, poika! Näkökulmia pojan kasvuun ja kehitykseen (1992) -kirjasen yleistajuisissa artikkeleissa eri alojen asiantuntijat käsittelevät kiinnostavalla tavalla pojan kehitystä mm. aivotutkimuksen, lastenpsykiatrian sekä kodin ja koulun kasvatuskysymysten valossa. Kirjanen on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Erityisen hyvin se soveltuu oppimateriaaliksi ja keskustelun pohjaksi kasvatus- ja hoitoalojen työntekijöille ja opiskelijoille.

Pojan kasvu pienestä vauvasta aikuiseksi mieheksi näyttää kulkevan monen karikon ja kipeänkin vaiheen kautta. Tämä askarruttaa jatkuvasti sekä miehiä itseään että lasten ja nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä. Myös poikalasten kasvatus tuntuu aiheuttavan monelle kasvattajalle päänvaivaa, olivatpa nämä sitten vanhempia tai koulun tai päivähoidon ammattilaisia.

Poika, poika! -kirja sisältää luvut: Markus Färkkilä: Pojaksi kehittymisen biologiaa. Jari Sinkkonen: Pojan sukupuoli-identiteetin muodostuminen. Jouko Huttunen: Poika ja isä. Soili Keskinen: Pojat päiväkodissa. Timo Pässilä ja Leena Niinikuru: Pojat ja koulu. Martti Lahti: Pojat, maskuliinisuus ja yhteiskunta. Markku Böök: Isättömät äidin pojat.

3. Jari Sinkkonen: LAPSEN KANSSA HYVINÄ JA PAHOINA PÄIVINÄ. 2010 WSOY Pokkari (11. painos). 222-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä (1995) -kirjassaan lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kuvaa persoonallisuudenkehityksen kulkua, mielen talon rakentumista. Pieni rakenteilla oleva talo on alttiina kaikenlaisille luonnonvoimille; niistä vaarallisimpia on torjutuksi tuleminen. Jari Sinkkonen vastustaa kolkkoa perisuomalaista tapaa kieltää vauvan "liiallinen" helliminen ja sylissä pitäminen. Mikä on liikaa? Ei pientä lasta voi koskaan pitää liian hyvänä. Kirjan jälkimmäisessä osassa käsitellään aina ajankohtaista narsismia. Antiikin kauniilla ja onnettomalla Narkissos-nuorukaisella, joka näki vain oman peilikuvansa, on nykyisin paljon hengenheimolaisia. Kirjoittaja antaa kaksi koskettavaa esimerkkiä narsistisista lapsista: toinen hylkäämistä ja laiminlyöntejä kokenut poika, toinen pilalle hemmoteltu tyttö. Voidaankin puhua kokonaisesta narsistisesta kulttuurista, jonka tyypillisiä piirteitä ovat rahan, menestyksen ja suorittamisen yliarvostus, vaikeus odottaa, tarve saada kaikki heti. Tähän liittyy auktoriteetin kieltäminen. Erityisesti isän mitätöiminen on narsistiselle kulttuurille ominaista.