Opetustaulu: REININ YMPÄRISTÖSTÄ KEHYSTETTY SISUSTUSTAULU

 TARJOUS!!! HUUDA KOLME OPETUSTAULUA KOHTEISTANI NIIN SAAT HALVIMMAN ILMAISEKSI!! (OSTA KOLME, MAKSA KAKSI)

Koulutaulu: Bingen Reinin lähellä. Der Rhein bei Bingen.  Koko 61 cm X 90cm. KEHYSTETTY!!!!!!!!! Ei lasia.

Taulussa oli isohko kolo oikeassa alareunassa ja taulua leikattiin senverran että siitä saatiin kehyksillä siisti. Kehykset on omatekoiset mutta alla olevia kuvia klikkaamalla näet että taulusta on tullut hyvä (yläreunassa keskellä pientä pintarikkoa mutta ei pahasti).  havaintoaulu on niitattu kehyksiin.

Bingen am Rhein on 26 103 (1. helmikuuta 2007) asukkaan kaupunki Saksassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa ja Mainz-Bingenin piirissä.

Bingen sijaitsee Reinin ja Nahen yhtymäkohdassa lähellä Mainzin kaupunkia. Bingen on merkittävä jokisatamakaupunki ja rautateiden risteyskohta. Kaupunki on huomattava laadukkaasta viinituotannostaan.

Bingenissä järjestetään vuosittain maailman suurimpiin lukeutuva demoskene-tapahtuma Breakpoint.

Rein (saks. Rhein, ransk. Rhin, holl. Rijn, lat. Rhenus) on yksi pisimmistä joista Euroopassa. Joen pituus on 1 230 kilometriä. Yhdessä Tonavan kanssa se muodosti aikoinaan Rooman valtakunnan pohjoisrajan. Sen jälkeen se on ollut tärkeä vesiväylä tavaroiden kuljetuksessa Pohjanmereltä sisämaahan.

Maantiede

Rein saa alkunsa Sveitsin Alpeilta, Sveitsin ja Italian raja-alueelta, Graubündenin kantonista. Alppien juurella Rein virtaa Bodenjärven etelärantaan ja jatkaa kohti merta järven länsirannalta. Se laskee Pohjanmereen Rotterdamin kohdalla Alankomaissa.

Reinin varrella olevat maat ovat Sveitsi, Italia, Liechtenstein, Itävalta, Saksa, Ranska ja Alankomaat. Rein on Italiaa ja Alankomaita lukuun ottamatta monin paikoin myös kyseisten valtioiden rajajoki.

Joen eri osista käytetään erityisiä nimiä, myös suomeksi

• Vorderrhein ja Hinterrhein ovat Reinin alkujokia
• Alppi-Rein (saks. Alpenrhein): alkujokien yhdistymiskohta eli Reichenau – Bodenjärvi
• Korkea-Rein (saks. Hochrhein): Bodenjärvi–Basel
• Ylä-Rein (saks. Oberrhein): Basel–Bingen am Rhein
• Keski-Rein (saks. Mittelrhein): Bingen–Bonn
  • Reinin rotko (saks. Obere Mittelrheintal): Bingen–Koblenz
• Ala-Rein (saks. Niederrhein): Bonn–Pohjanmeri
  • Reinin suisto (holl. Rijn-Maas-Scheldedelta), (saks. Rhein-Maas-Delta): Reinin–Maasin–Schelden suistoalue.

Kaupunkeja Reinin varrella

Chur, Vaduz, Schaffhausen, Basel, Strasbourg, Karlsruhe, Mannheim, Ludwigshafen, Wiesbaden, Mainz, Koblenz, Bonn, Köln, Düsseldorf, Neuss, Krefeld, Duisburg, Arnhem (Nederrijn), Nijmegen (Waal), Utrecht (Kromme Rijn), Rotterdam (Nieuwe Maas).

Rein kulkuväylänä

Rein on kulkukelpoinen Pohjanmereltä aina Baselin yläpuolelle, Rheinfeldeniin asti. Kansainvälinen reitti on taattu alueen valtioiden sopimuksilla. Vapaa kulkuoikeus sovittiin ensimmäisen kerran Westfalenin rauhansopimuksessa vuonna 1648. Nykyisistä käytännöistä sovittiin Wienin kongressissa vuonna 1815, jolloin alueen valtiot perustivat yhteistyöjärjestön (ransk. Commission Centrale pour la Navigation du Rhin, CCNR) sopimaan Reinin kansainvälisen liikenteen periaatteista. Komission jäsenmaita ovat nykyään Belgia, Hollanti, Ranska, Saksa ja Sveitsi.

Kanavat

Rhônen–Reinin-kanava (ransk. Canal du Rhône au Rhin, saks. Rhein-Rhône-Kanal) yhdistää Reinin Rhôneen, mikä mahdollistaa kulkemisen vesiteitse Pohjanmereltä Välimerelle. Reinin–Mainin–Tonavan kanava yhdistää Reinin sivujoen Mainin Tonavaan, mikä mahdollistaa kulkemisen vesiteitse Pohjanmereltä Mustallemerelle.

Satamat

Baselin satama on Sveitsin ainoa kansainvälinen satama. Sitä kautta kulkee noin 10 % maan tuonnista. (Lähde: Wikipedia)