Martti Merenmaa: JAAKOB PAINII ENKELIN KANSSA. Nid.1963 WSOY

Martti Merenmaa: JAAKOB PAINII ENKELIN KANSSA. 1963 WSOY:n Kolibri-kirjasto (kolmas painos). 237-sivuinen nidottu kirja, kansissa pientä taittumaa ja kulumaa, muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä, takakannessa tavaratalon hintatarra.

Jaakob painii enkelin kanssa (1941) -romaanin tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Savoon. Sotka-laivan kansimies Taavetti asuu saaressa, jonka lähellä on kauppa ja tiilitehdas. Yhteys muuhun maailmaan avautuu vain laivareitin kautta. Palvelualtis ja myötätuntoinen Taavetti rahastaa laivamatkasta ihmisten varallisuuden mukaan. Usean miehen himoitsema Iida joutuu lähtemään laivalta ikävän väärinkäsityksen takia. Mustasukkaisuudessaan Taavetti ei halua pelastaa viattomaksi tietämäänsä tyttöä. Taavetti päättää lopettaa työn laivalla ja jää mökinmieheksi. Iida avioituu yksinkertaisena pidetyn Taavetin kanssa osittain tämän perimän maatilan houkuttelemana. Kyläläiset ja etenkin Taavetin vallanhaluinen sisko eivät pidä ulkopuolisesta ja maineensa menettäneestä Iidasta. Tiilitehtailija haluaisi Iidan itselleen ja ahneuksissaan myös Taavetin omistamat maat. Saarella vallitseva taikauskoisuus ja vanhat tavat asettavat lisää vaikeuksia pariskunnan tielle.

Aikalaisarvio teoksesta: "Kertomataiteellinen saavutus, jonka lukisin lajissaan samaan arvoluokkaan kuin Linnankosken ’Pakolaiset’ ja Ahon ’Juhan’. – Merenmaa on tällä romaanillaan saavuttanut ihmiskuvauksen asteen, joka hipoo mestaruutta. (…) Romaanin ihmiskuvaus on täyteläistä ja runsasta ja sen yksityiskohdat pieniä piirteitä myöten syvennetyt. ’Jaakob painii enkelin kanssa’ on kappale elettyä todellisuutta, sisältäpäin nähtyä ja runoilijan keinoilla meille välitettyä." – V. A. Koskenniemi

Martti Merenmaan (aik. Martti Karjala, 1896 Oulu – 1972 Kuopio) asui lapsuutensa ja nuoruutensa Raahessa. Vanhemmat olivat alkuaan vienankarjalaisia. Martti Karjalaa kiinnosti maalaustaide, mihin hänen opettajansa, alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell kannusti häntä. Kun isä ei hyväksynyt ajatusta, Martti karkasi 1905 kotoaan, pyöräili Viipuriin ja jatkoi sieltä junalla Pietariin, jonka taideakatemiassa opiskeli maalaustaidetta. Pietari merkitsi hänelle yhteyttä venäläisiin klassikoihin. Vallankumouksen jaloista hän palasi 1917 kotiseudulleen Raaheen. Opinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa katkesivat tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan. Sodan ajan hän palveli Uudenmaan rakuunoissa. Kauppaopinnot jäivät lopullisesti 1919 Martti Karjalan siirtyessä Joensuuhun Karjalanmaa-lehden toimittajaksi. Joensuusta hän siirtyi Kouvolaan Kouvolan sanomiin. Nimensä hän muutti Martti Merenmaaksi 1921. Samana vuonna hän julkaisi esikoisromaaninsa Kohtalon marssi ja siirtyi Helsinkiin ryhtyen toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä Kauno-Sanomat. Toimitustyössä hänen kumppaneitaan olivat mm. Uuno Kailas ja Einari Vuorela. Kirjailijan puoliso oli siirtynyt esikoisen synnyttyä Kuopioon 1920-luvun alussa. 1930-luvun alkupuolelle tultaessa Merenmaa tunsi kiinnittyvänsä Helsingin kirjailijapiirejä enemmän savolaiseen maisemaan ja sen ihmisiin, ja asuminen kahdessa paikassa vaihtui pysyvään asumiseen perheen kanssa Kuopiossa. Merenmaan tuotantoon kuuluu 35 romaania (1921–66) ja joitakin runoteoksia. Kirjailija palkittiin 1957 Pro Finlandia –mitalilla. Martti Merenmaa julkaisi romaanit Kohtalon marssi: Kertomus vanhasta kaupungista (1921), Elsa ja Henrik (1922), Kuoleman puu (1922), Gorillamies eli julman romantikon viimeiset vaiheet (1923 nimimerkillä Heikki Nummi), Sininen lasipiippu (1923), Sieluja maan tomussa (1924), Erään variksenpojan elämä (1925 nimimerkillä Heikki Nummi), Korean Kirstin poika (1925), Nousuvesi (1926), Nuori Janika (1927), Kevätilta Kissapotissa: Tarinoita (1927), yhdessä Heikki Asunnan ja Einari Vuorelan kanssa runokokoelma Kolmen teinin lauluja (1928), romaanit Nocturno (1930), Kirja Esteristä ja minusta (1930), Varjojen paraati (1931), Rakkauden erämaassa (1932), Laiva on lastattu (1934), Vilpitön usko (1935), Köyhän kesä (1936), Siivet kantavat (1940, kannessa: Kotirintama-romaani), Jaakob painii enkelin kanssa (1941), Markkinat Kissapotissa (1942), runokokoelma Ihmisen osa (1943), romaanit Mustan kukon laulu (1944), Tuomittu nuoruus (1945), Vettä kalliosta (1946), Elämän leikkitupa (1947), Penjami, vaeltaja (1949), Kaksi laituria (1952), Pyörä (1955), Matka vuorelle (1957), Vapauteen (1959), Lintuja taivaalla (1961), Aamu keisarin kaupungissa (1963), Laulu lähteestä (1965) ja Rujo Viljami ja nainen (1966). Romaani Jaakob painii enkelin kanssa (1941) on ilmestynyt ruotsiksi Jakob brottas med ängeln (1944) ja saksaksi Jakob ringt mit dem Engel (1946).

Lisätty: