Kyllikki Villa: KOIPITOIPILAS tai PITELEN KIINNI HETKESTÄ KU

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Kyllikki Villa: PITELEN KIINNI HETKESTÄ KUIN KÄDESTÄ: RUNOJA. Päällys: Samppa Lahdenperä. 1978 Weilin+Göös. 76-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Pitelen kiinni hetkestä kuin kädestä (1978) on Kyllikki Villan toinen runokoelma. Kokoelman runoissa naiseus, kuluva aika ja eroaminen ovat keskeisessä asemassa. Useat teoksen tekstit ovat yksinkertaisia ja ajattomia luontokuvia, jotka tuovat mieleen itämaisen runouden.

2. Kyllikki Villa: KOIPITOIPILAS: RUNOJA. 2009 Like. 109-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Koipitoipilas (2009) on Kyllikki Villan neljäs runokokoelma. Kyllikki Villa kutsuu sen tekstejä muistiinpanoiksi. Suuri osa niistä on havaintoja ja mietteitä ajalta, jolloin hän makasi useita kuukausia koipirikkona bussionnettomuuden jälkeen. Millaista on katsella maailmaa hoitokodin sängystä, pääasiallisena seurana radio ja ikkunasta avautuva näkymä?

“Villan runoissa maistuu elämä ja kokemus ja kokonainen vuosisata.” —  Olavi Jama, Kaleva

“Villan miniatyyrisissä säkeissä on paljon sisältöä ja vähän kirjaimia.” — Anu-Elina Lehti, Vihreä Lanka

“Villa vetää teräviä piirtoja sairaanhoidon arjesta, lääkärien lyhytnäköisistä tokaisuista, huonetovereina olevista maahanmuuttajista. […] runoissa kuuluvat huumori, lämpö ja itseironiaan asti ulottuva viisaus – sekä lohtu.” —  Sari Pullinen, Etelä-Saimaa

Kyllikki Villa (o.s. Wehanen, 1923 Helsinki – 2010 Helsinki) oli suomalainen maailmanmatkaaja, suomentaja ja kirjailija. Käytyään Kajaanin yhteislyseota seitsemän luokkaa hän 17-vuotiaana siirtyi aluksi toimistolotaksi Suomussalmelle ja sieltä Tuusulan lottaopistoon. Sota keskeytti opinnot, ja Villa sai komennuksen kenttälotaksi Tiiksjärven ilmavalvontakeskukseen. Avioeron jälkeen Kyllikki Villa kiersi maailmaa rahtilaivoilla aluksi tyttärensä kanssa. Hän teki ensimmäisen merimatkansa Portugaliin 42-vuotiaana, jolloin hän oli 4-vuotiaan Saara-tytön yksinhuoltaja. Tytär oli mukana rahtilaivamatkoilla 12-vuotiaaksi asti. Myös Saara Villa valitsi myöhemmin kääntäjän ammatin. Matkoillaan Kyllikki Villa teki suomennoksia sekä kirjoitti omia kirjoja. Hän on suomentanut muun muassa Märta Tikkasen, Mikael Enckellin ja Bo Carpelanin teoksia. Valtion kääntäjäpalkinnon hän sai 1984 ja Svenska litteratursällskapetin palkinnon 1987. Vanhan rouvan lokikirjan hän saneli nauhalle erään rahtilaivamatkansa aikana. Leena Virtanen kirjoitti Helsingin Sanomien nekrologissa, että Vanhan rouvan lokikirjasta ”tuli hitti, tai ehkä nyt voisi jo sanoa klassikko”. Teos palkittiin Vuoden 2004 Matkakirjana. Villa sai samana vuonna myös Vuoden Valopilkku -palkinnon. Kyllikki Villa on julkaissut teokset Ei, ei matkavakuutusta minulle (1976; runokokoelma), Pitelen kiinni hetkestä kuin kädestä (1978; runokokoelma), Muistiinpanoja kouluajalta 1940–42 (1982), Matkailijan Japani (1983/1990; yhdessä Samppa Lahdenperän kanssa), Tee (1984), Vanhan rouvan lokikirja (2004), Merilapsuus (2004), Ei eilistä, ei huomista (2005; runokokoelma), Tyttö sodassa – Kenttälotan kirjeitä 1941–1944 (2006), Pakomatkalla: Toinen lokikirja (2007), Elämän korkea keskipäivä (2008), Koipitoipilas (2008; runokokoelma) ja Myrskyssä – kolmas lokikirja (2010).