Kontula: EI ELÄINKOKEITA, KÄYTTÄKÄÄ MOPOJA! tai Kaisa Ikola:

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Aino Kontula: EI ELÄINKOKEITA, KÄYTTÄKÄÄ MOPOJA! OPPILAAN PÄIVÄKIRJA. 2007 Ajatus Kirjat. 222-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Ei eläinkokeita, käyttäkää mopoja! Oppilaan päiväkirja (2007), Aino Kontulan toinen teos, tarkastelee peruskoulusirkusta pulpetin toiselta puolen, mustaakin mustemmalla huumorilla. "Minä, Niko Nyyssönen, olen 12 vuotta 315 päivää, 145 senttiä ja 40 kiloa (ja sen pituus on 3 senttiä). Minut on tehty isän ja äidin rakkauden lopuista, ja ehkä juuri siksi olen näin lyhyt." Tyrannosaurus Rex odottaa Nikoa kita ammollaan. Peto on todellisuudessa peruskoulun yläaste, mutta yhtä lailla se himoitsee nuorta lihaa. Kotonakaan Nikolla ei mene hyvin, äiti alkoholisoituu ja isoveli joutuu yhä huonommille teille. Kaikesta huolimatta seitsemäsluokkalaisia askarruttavat myös tavallisen murrosikäisen pojan haasteet: "Sirja Zimuli Saarinen työnsi aamulla paperilapun kouraani. Pelästyin, sillä yleensä niitä liimattiin selkääni. Luin lapun vasta kotona: 'Kello 17.00 muuntajan takana. Täsmällisyys on hyve. Klunk. Klunk.' Pelästyin vielä enemmän. Olenko minä saanut muijakaverin?"

2. Aino Kontula: HERRA REHTORI. 2009 Ajatus Kirjat. 278-sivuinen nidottu kirja, kannessa vähän tarran jälkeä (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Herra Rehtori (2009), Aino Kontulan kolmas teos, kertoo koulun rehtorin elämäntarinan. Herra Rehtori on koulun itsevaltias, joka saarnoillaan ja keskusradion mahtikuulutuksillaan pitää koulun oppilaat ja opettajat kurissa. Hänen luunappiensa takana on kuitenkin rakkaus. Rehtori ammentaa oppinsa nuoruudestaan palavasieluisena saarnaajana herätyskokouksissa ja Kakolan vankilassa. Häntä riepottelevat niin opettajien valitukset kuin lääninhallituksen tarkastajatkin. Jos kukaan muu ei enää jaksa,  Herra Rehtori jaksaa. Vuosikymmenien ajan hän punnertaa myös koulu-uudistusta eteenpäin.

”Herra rehtori täydentää Kontulan aiempia oppilaan ja opettajan näkökulmista koulun arjesta kertovia kirjoja rehtorin näkökulmalla. Kirja kertoo rehtorin elämäntarinan lapsuudesta eläkepäiviin saakka. Kirjan pohjana on Kontulan oma kokemus koulutyöstä opettajana sekä keskustelut todellisen herra rehtorin kanssa, joka on oikeassa elämässä samanniminen kuin kirjassakin. Vaikka kirjailija sanoo tarinan olevan fiktiota, vaikuttaa siltä, että tarina on hyvinkin tarkkaan todellisen herra rehtorin, Antti Allan Mikael Tuomisen elämäkerta. Kenties vain hieman mielikuvituksella maustettuna. Paikka paikoin puuduttavankin elämänkerran lukemisesta tekee kevyempää ja mielenkiintoista kirjan alusta loppuun pysyvä humoristinen tyyli. Herra rehtori jutustelee arjen tapahtumista hirtehisellä huumorilla. Peruskoulun arki kun on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Kurinpitoa ja politikointia tuntuu olevan herra rehtorinkin elämä. (…) Tarina kiinnostaa varmasti erityisesti koulumaailmassa työskenteleviä tai siitä muuten kiinnostuneita, sillä tarinan ohessa tullaan läpikäyneeksi myös suomalaisen peruskoulun historiaa. Muutenkin kuvaus rehtorin elämästä kuulostaa perin realistiselta. Ajattelisin, että kirja sopii parhaiten aikuiseen, perinteisestä suomalaisesta huumoritarinoinnista pitävään makuun.” – Ajatus, 2009

Aino Kontula (s. 1941 Pertunmaa) on raisiolainen entinen peruskoulun lehtori ja kirjailija. Hän opetti biologiaa ja maantietoa 30 vuoden ajan raisiolaisessa Vaisaaren koulussa, kunnes jäi 2001 eläkkeelle. Esikoisteos Rexi on homo ja opettajat hullui (2006) kuvaa yhden vuoden ajan peruskoulun elämää opettajan näkökulmasta käsin. Romaani antaa opettajan työstä ja kouluyhteisöstä silottelemattoman ja paikoin raadollisenkin kuvan. Sen perustana Kontula on käyttänyt vuosina 1998–2001 tekemiään muistiinpanoja sekä yleistä elämänkokemustaan. Toisessa kirjassa Ei eläinkokeita – käyttäkää mopoja! (2007) peruskoulua tarkastellaan seitsemättä luokkaa käyvän pojan näkökulmasta, kolmas on koulumaailmaa ja peruskoulun historiaa rehtorin näkökulmasta käsittelevä Herra Rehtori (2009). Opettajan selviytymisoppi – Vinkkejä vanhemmille (2010) on Kontulan ensimmäinen tietokirja.

3. Kaisa Ikola: JÄITÄ HATTUUN, HULLU LUOKKA! HULLUN LUOKAN VAIHEITA 8. 1997 Kirjapaja (ensimmäinen painos). 158-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Jäitä hattuun, hullu luokka! (1997) on kahdeksas hullusta luokasta kertova kirja. 9B:llä menee taas lujaa, kun Loiva, tuo opettajien kauhu, saa koko yläasteen ostamaan kännykät. Opettajainhuone on ylösalaisin, kun siellä reksin johdolla mietitään, miten mielipuolisesta pirinästä pääsisi eroon. Mestarisyöjä Kyösti uhrautuu ahmimaan ennätysmäärän pizzoja samaan aikaan, kun jännitysvideon suunnittelu on täydessä vauhdissa. Kaiken kukkuraksi äidinkielen opettajan sijaiseksi ilmestyy Matti, jonka sukunimeä kukaan ei tunnu muistavan...

Kaisa Ikola (s. 1974 Lapua) on opiskellut Suomen historiaa ja valmistunut Tampereen yliopistosta 2000. Ensimmäinen teos Lauran syyslukukausi (1987) voitti nuorten Kontakti-kirjoituskilpailussa sarjansa, sitä seurasi Lauran kevätlukukausi (1988 Kontakti). Luokkatoverinsa Minna Kulmalan kanssa Ikola kirjoitti teokset Hullu luokka (1990) ja Hullu luokka rakastuu (1991). Yläasteikäisistä kertovaa Hullu luokka -kirjojen sarjaa Ikola jatkoi vielä yhdeksällä teoksella (1994–2000). Ylämaa-sarjan (1993–95) tapahtumat sijoittuvat 1600–1700-lukujen Skotlantiin. Palavat kylät (2005, ruots. Brinnande byar, englann. Burning Villages) on romaani pohjalaisnaisen elämästä suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikana. Kaunokirjallisuuden lisäksi Ikola on julkaissut Puoli vuosituhatta Laihian seurakunnassa (2004) ja muita historiallisia teoksia. Minna Kulmalan kirjallinen tuotanto kahden Hullu luokka -teoksen jälkeen sisältää biologisia ympäristöselvityksiä (1999–2001).