Kaarin Allenius: ETENEVÄ PYSÄHDYS tai Marjatta Kilpi: YKSITY

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Kaarin Allenius: ETENEVÄ PYSÄHDYS. 1991 Karisto. 173-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Etenevä pysähdys (1991) on Kaarin Alleniuksen esikoisteos. Romaani kuvaa nuoren naisen ja lapsen asemaa nyky-yhteiskunnassa 24-vuotiaan, lastentarhassa työskentelevän Heinin silmin. Omasta turvallisesta avioliitostaan käsin Heini tarkkailee tapahtumia ympärillään – usein hyvinkin kipeitä. Hän toteaa, ettei yksi ihminen voi paljonkaan muuttaa huomaamiaan epäkohtia. Heini myöntää oman elämänsä olevan mutkatonta ja suojattua. Joskus pelko käväisee hänen mielessään; voiko kaikki jatkua näin hyvin? Ja äkkiä kaikki onkin toisin; lyhyt hetki muuttaa täysin tutut kuviot. Vaikka elämä ympärillä jatkuu, Heinin ja hänen aviomiehensä kohdalla aika tuntuu pysähtyvän.

Hämeenlinnalainen Kaarin Allenius on julkaissut romaanit Etenevä pysähdys (1991) ja Pumpulipoika (1993) sekä ollut yhtenä tekijänä teoksissa Sanataiteen taimitarha (1993) ja Sanajonot paperille (1994).

2. Marjatta Kilpi: YKSITYISET UNET. Päällys Pertti Kukkola. 1987 Koko Kansan Kirjakerho Oy. 219-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin repeämä korjattu teipillä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Yksityiset unet (1986) on Marjatta Kilven kahdeksas teos. Mikä on todellista tässä elämässä? Ainoastaan unelma tulevaisuudesta? Ja omat yksityiset unet. Emilia on ollut töissä kustantamossa, mutta jäänyt kotiin tekemään töitä. Tämä on hänen kirjansa, hänen vaiheensa nuoresta tytöstä aikuiseksi naiseksi. Samalla se on kuvaus sodanjälkeisestä Suomesta, muutoksista etenkin kaupunkilaistuneessa keskiluokassa. Ennen muuta kirja on kuitenkin yksilöhistoria ja naisen historia: kuvaus naisen hitaasta ja vaikeasta kasvusta vapaaksi ja itsenäiseksi ihmiseksi. Marjatta Kilpi on taitava ihmisen tunnetilojen erittelijä. Hän kuvaa niin todellisuutta kuin unelmia tarkasti havainnoiden, huumoria ja ironiaakin käyttäen.

Irja Marjatta Kilpi (1935 Helsinki – 1998 Heinola) oli koulutukseltaan historian maisteri ja työskenteli kustannustalossa ja kirjastossa. Teokset: Lasisormus (1967; nimellä Marjatta Salo), Ruusu ja ritari (1971), Aurora ja rakkaus (1974), Älä kutsu kukkaseksi (1976), Kuin vesilintu lahdella (1977), Koti-isä (1979; kuv. Ulla Vaajakallio), Halkeilevat kehykset (1980), Yksityiset unet (1986) ja Sapattivuosi (1990).