Jorma Luhta - Kurkimaa (nimikirjoituksella)

Ne laskeutuivat leijuen kuin vaalea räntäsade. Siivet tyyliteltyinä joutsenkaarina, valmiina huutamaan riemunsa uudelleen ja uudelleen. Ne puhuivat toisilleen korahdellen, kiljuen, kuiskien. Ne rakastivat, uurastivat pesällään ja kasvattivat appelssiininkeltaiset poikasensa syysparviin.

Nyt pesämättäät kasvattavat puuta. Kaikkiaan erityyppiset suot ovat kerran peittäneet kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Metsäojitus on tuhonnut niistä puolet; eniten juuri sellaisia soita, joita kurjet ovat mieluiten asuttaneet. Ja ojitustahti vain kiihtyy.

Jorma Luhdan "Kurkimaa" jatkaa luontokirjojemme intiimiä linjaa. Se on kertomus kurkien kuuden kuukauden mittaisesta kesästä. Tekijänsä kuvallinen ja sanallinen vetoomus hyvin inhimillisen linnun ja sen elinympäristöjen rippeiden puolesta.

Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, 1980, 160s., kovakantinen. Kirja on muuten hyväkuntoinen, mutta kansipaperin etupuolella on yksi iso repeämä ja etu- ja takapuolella ylä- ja alareunoissa on jokusia pienempiä repeämiä. Kirjan ensimmäisellä sivulla on tekijän signeeraus.