Fedor Dostojevski: SANAT KUIN tai Antoine de Saint-Exupéry:

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Antoine de Saint-Exupéry: SANAT KUIN TÄHDET. Toimittanut ja saatesanat kirjoittanut Maria Otto. Ranskankielisistä alkuperäisteoksista suomentanut Annikki Suni. Typografia ja päällys: Tarina Lounasmaa. 1988 WSOY (ensimmäinen painos). 96-sivuinen sidottu kirja (15,5 x 10,5 cm), kannet ylipainettu, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Sanat kuin tähdet (1988; Worte wie Sterne) on kokoelma Antoine de Saint-Exupéryn kirjoituksista. Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssin tekijä, etsi koko ikänsä ihmisyyttä. Vain se, minkä ihminen pystyy tekemään ystävänä ja rakastavana, on kestävää maailmankaikkeudessa. Valikoimaan on koottu lentäjän tuotannosta kohokohtia: merkkipaaluja tiellä todellista ihmisyyttä etsittäessä. Maailmankaikkeuden äärettömyyden edessä paljastuu, mihin ihminen ystävänä ja rakastajana kykenee. Aavikolla on kätkössä kaivo, ja hidasta syntymää elävän ihmisen tulevaisuutta viitoittavat johtotähdet. Tähtien läheisyys opettaa yölentäjän ymmärtämään maapalloa ja tajuamaan, mikä siinä on arvokkainta – sellaista mitä ei rahalla osteta. Sekin katoaisi meiltä mielettömyyteen, ellei elämää ohjaisi pyrkimys ehdottomaan: perusarvojen säilyminen vapauttaa erheistä. "Jos selviän sodasta hengissä, minulle jää vain yksi ongelma: mitä ihmisille voidaan, mitä heille täytyy sanoa? … Miten kyetään antamaan henkisyyden taju?"

Antoine de Saint-Exupéry (1900 Lyon, Ranska – 1944 tiedustelulennolla Välimerellä) oli ranskalainen lentäjä ja kirjailija. Hän opiskeli arkkitehtuuria ennen kuin 1921 aloitti asepalveluksen; hänet lähetettiin Strasbourgiin lentokoulutukseen. Hän sai lentolupakirjan 1922 ja hänelle tarjottiin siirtoa ilmavoimiin. Hänen silloisen morsiamensa perhe vastusti siirtoa, ja hän meni toimistotöihin Pariisiin. Vuonna 1926 Saint-Exupéry alkoi taas lentää. Hänestä tuli yksi kansainvälisen lentopostin pioneereista aikana, jolloin lentokoneissa oli tuskin lainkaan mittareita ja lentäjät luottivat vaistoonsa. Toisen maailmansodan aikana hän lensi ensin Ranskan tiedustelulaivueessa ja sittemmin liittoutuneiden joukoissa, joissa sai komennuksen Välimerelle. Hän oli jo lopettamassa sotilaslennot lähtiessään tiedustelulennolle keräämään tietoja saksalaisten joukkojen liikkeistä Rhône-joen laaksossa. Kone ilmeisesti ammuttiin alas eikä häntä löydetty. Antoine de Saint-Exupéry julkaisi useita teoksia, joista tunntuimman, Pikku prinssin (Le Petit Prince 1943; suom. 1951) vuotta ennen kuolemaansa. Muut teokset: L'aviateur (1926), Courrier sud (1929), Vol de nuit (1931; Yölento 1947), Terre des Hommes (1939; Siipien sankarit 1945), Pilote de Guerre (1942; Lento Arrasiin), Lettre à un Otage (1943) ja Citadelle (postuumisti 1948).

2. Fedor Dostojevski: SANAT KUIN HEIJASTUS. Toimittanut sekä saatesanat ja kommentit kirjoittanut Rudolf Stertenbrink. Venäjän ja saksan kielestä suomentanut Esa Adrian. Typografia ja päällys: Tarina Lounasmaa. 1988 WSOY (1. painos). 125-sivuinen sidottu kirja (15,5 x 10,5 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Sanat kuin heijastus (1988; Worte wie Spiegel) on kokoelma Fedor Dostojevskin kirjoituksista. ”Hänen ansiostaan meistä on tullut parempia ihmisiä”, sanoivat Dostojevskin ystävät. Saman ovat kokeneet hänen lukijansa. Dostojevskin teokset sisältävät mietteitä, joihin lukija katsoo kuin peiliin ja näkee niissä oman sisimpänsä.

Fjodor Dostojevski (1821 Moskova - 1881 Pietari) oli seitsenlapsisen perheen toinen lapsi. Perheen isä, vanhasta aatelissuvusta ja liettualaisista esivanhemmista polveutuva Mihail, työskenteli köyhäintalossa lääkärinä. Fjodor Dostojevskin esikoisteos on omaelämäkerrallinen romaani Köyhää väkeä (1846). Dostojevski oli opiskellut sotakoulussa insinööriksi, mutta erosi 23-vuotiaana luutnanttina armeijasta. Poliittisen aktiviteettinsa takia hänet vangittiin 1849 ja tuomittiin kuolemaan. Viime hetkellä hänet armahdettiin ja lähetettiin Siperiaan vankileirille, mistä hän vapautui 1854. Dostojeskin myöhempiä romaaneja ovat mm. Muistelmia kuolleesta talosta (1862), Rikos ja rangaistus (1866), Peluri (1867), Idiootti (1869), Riivaajat (1872) ja Karamazovin veljekset (1880). Suurta osaa Dostojevskin teoksista voi pitää vakavina tutkielmina ihmismielestä. Hän kuvaa tarkasti ihmismielen sairaita puolia, mutta pyrkii löytämään paatuneimmasta rikollisestakin jotain hyvää. Kristittynä ortodoksina hän käsittelee monesti kristillisiä arvoja: lähes aina kirjojen päähenkilöt pelastuvat kärsimyksen ja katumuksen kautta. Hän käyttää lapsia ja lasten kärsimystä yleisenä kristittynä teemana viattomien kärsimyksestä; kirjojen lasten tulee kasvaa ja oppia pääsemään arvistaan yli. Dostojevski oli kansallismielinen ja konservatiivi, suoraan ja epäsuorasti hän pilkkasi uudistusmielisiä.