Alan Paton: OI, MITEN KAUNIS MAA. Sidottu kirja 1983 Tammi

Alan Paton: OI, MITEN KAUNIS MAA. Suomentanut Eva Siikarla. Päällys: Raimo Myntti. 1983 Tammi. 299-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin reunoissa kulumaa ja joku pieni repeämä (ks. kuva), itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Oi, miten kaunis maa (1983; Ah, But Your Land Is Beautiful 1981) on kuvaus Etelä-Afrikasta 1952–1958. Teos Itke, rakastettu maa (1950; Cry, the Beloved Country 1948) teki Alan Patonin tunnetuksi kirjailijana, joka pelottomasti ja lahjomattomasti välittää kuvaa sitä millaista on elää Etelä-Afrikassa, virallistetun rotusorron maassa. Vuonna 1952 Etelä-Afrikan kansallispuolue on ollut vallassa neljä vuotta ja rotusorrosta on alkanut muodostua looginen ja armoton järjestelmä, apartheid. Sitä vastustamaan nousee joukko rohkeita ihmisiä, miehiä ja naisia, valkoisia ja värillisiä, jotka luovat järjestöjä ja puolueita ja uhmaavat uusia rotulakeja, vaikka se tietää raskaita henkilökohtaisia uhrauksia ja menetyksiä. Kirja rakentuu monista rinnakkaisista elämäntarinoista, kirjeistä, puheista, uutisista ja oikeuden pöytäkirjoista, jotka luovat kuvaa jokapäiväisistä kamppailuista, jatkuvista nöyryytyksistä ja epäoikeuden-mukaisuuksista. Lahjakas intialaistyttö katkaisee opiskelu-mahdollisuutensa menemällä valkoisten kirjastoon, valkoinen tuomari vaarantaa uransa ja henkensä osallistumalla mustaihoisten jumalanpalvelukseen. Kirjassa puhuvat myös todelliset historialliset henkilöt kuvat Albert Lutuli ja Henrik Vervoerd. Tarinan punaisena lankana on intialaistyttö Premin ja korkean hallintoviranomaisen pojan rakkaustarina. Mestarillisesti Paton luo kokonaisuuden, jossa jännitys jatkuvasti tihentyy ja purkautuu yhä uusina järkyttävinä ja liikuttavina kohtauksina, voittoina ja tappioina. Vaino on vain kasvanut – silti vastarinta elää, toivo elää.

Alan Paton (1903 Pietermaritzburg, nyk. KwaZulu-Natal – 1988 Durban) oli eteläafrikkalainen kirjailija ja poliitikko. Natalissa Etelä-Afrikassa syntynyt Paton valmistui Natalin yliopistosta ja toimi opettajana ja rehtorina. Hän toimi aktiivisesti politiikassa rotuerottelua vastaan ja perusti 1953 South African Liberal Party -puolueen. Hän nousi maailmanmaineeseen 1950-luvun taitteessa ilmestyneillä romaaneillaan Itke rakastettu maa (1950; Cry, the Beloved Country 1948) ja Liian myöhään vesipääsky (1954 Keltainen kirjasto n:o 1; Too Late the Phalarope 1953), joiden sanoma oli voimakkaasti rotusortoa vastaan. Romaanissa Oi, miten kaunis maa (1983; Ah, But Your Land Is Beautiful 1981) hän tilittää kokemuksiaan apartheidin vastaisesta taistelusta 1950-luvulla, jolloin hän oli sittemmin kielletyn Liberaalisen puolueen puheenjohtajana. Alan Patonin tuotannosta on suomennettu myös kokoelmateos Painu kotiin Debbie ja muita kertomuksia (1985). Itke, rakastettu maa -romaani on filmattu kahdesti (1951 ja 1995).