Aarne Laurila: UNKARI: ROMANTIIKKAA JA REALISMIA. 1969 Otava

Aarne Laurila: UNKARI: ROMANTIIKKAA JA REALISMIA. 1969 Otava. 199-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi (aivan pientä kulumaa), itse kirja ehjä ja siisti, kannen sisäpuolelle kirjan alkuperäinen omistaja on kirjoittanut lyijykynällä nimensä (voi pyyhkiä pois jos haluaa), ei muita merkintöjä.

Unkari: Romantiikkaa ja realismia (1966) -teoksen kirjoittaja fil.lis. Aarne Laurila on kulkenut Unkarissa silmät ja mieli avoimina, tarkkaillut, tutkinut ja pohdiskellut, kerännyt kokemuksia ja tietoja. Kirjassaan hän käsittelee sekä Unkarin historiaa että nykyisyyttä, kuvaa elämää pustalla ja Budapestissä, analysoi maan taloudellisia ja poliittisia oloja. Kirjallisuusmiehenä hän tuntee luonnollisestikin aivan erityistä kiinnostusta Unkarin kulttuuriin: kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, musiikkiin ja filmiin ja näiden ohella kulttuurielämän organisaatioon ja kulttuurihallintoon. Unkarilaisesa lyriikasta teokseen on kirjoittanut luvun tunnettu kirjailija, kääntäjä ja Suomen-ystävä Géza Képes. Kaikkineen teos on sekä kiintoisa matkakirja että luotettava ja monipuolinen tietoteos veljeskansastamme.

Unkarikirjallisuudella on Suomessa perinteitä Antti Jalavasta alkaen [ensimmäinen teos Unkarin maa ja kansa: Neljäkymmentä matkakirjettä. 1876]. Jalavan jälkeen ovat Unkaria kuvanneet mm. sellaiset matkamiehet kuin Ernst Lampén ja Sakari Pälsi. Unkari-kirjallisuutemme klassikoille on ollut ominaista kyky nähdä ja kokea, taito kuvata nähtyä, kertoa ja tarpeen tullen, myös kritikoida. Ja kaikki he ovat pitäneet Unkarista ja unkarilaisista.

Aarne Laurila (s. 1929) on toiminut kansansivistyksen ja kulttuurityön alalla useissa eri tehtävissä toiminut. Hän toimi pitkään valtion taidehallinnon asiantuntija-elimissä ja Kotiseutuliiton puheenjohtajana. Hänet tunnetaan Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteiden aktiivisena rakentajana. Helsingin kunnallispolitiikkaan Laurila on osallistunut kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä kulttuurilautakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana. Ennen tuloaan Kansanvalistusseuraan Laurila työskenteli Suomen sosiaalidemokraatin kulttuuritoimittajana. Laurilan väitöskirja (1979) käsittelee F. E. Sillanpään romaanitaiteessa.  Laurila sai professorin arvonimen vuonna 1992. Aarne Laurila on julkaissut teokset F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958 (1958), Suomalaisia kertojia Minna Canthista Antti Hyryyn (1962; toim.), Sillanpää (1962; toim.), Nuoren voiman liiton historia (1963; toim.), Unkari: Romantiikkaa ja realismia (1966), Matkailijan Unkari ja madjaarien maa (1976), F. E. Sillanpään romaanitaide kirjailijan asenteiden ja kertojan aseman kannalta (1979; väitöskirja), Nykyihmisen etiikka ja moraali: Oriveden opiston 70-vuotisjuhlakirja (1979; toimituskunnassa), Malmin pojan maailma (1984), F. E. Sillanpään ajatuksia (1988; toim.), Sillanpää Suomen kirjallisuudessa: F. E. Sillanpään juhlakirja (1989; toim. yhdessä Panu Rajalan kanssa), Oi, sä sulo Helsinki (1995) ja Kasvoi kaupunki ympärillämme: Kolmen sukupolven Helsinki (2009).