20mk 1939, Litt.D, B1095073, JUT-Wah, w.rahak., KOKOELMA

Tasavallan aikainen seteli, nimikirjoitukset painettu.

Vesileima, vl 22, ruusukuviot, vesileima-asento I.

Toimitettu Suomen Pankkiin (SP) 1941, vaikein kolmesta painosvuodesta, vain 12% koko painoksesta, poistettu liikkeestä 22.6.1946.

Kuvien mukaisesti, mielestäni virheetön, ilmenee kirkasvalokuvasta.

Holmaston arviohinta kl10 on 50€  ilman inflaatiotarkistuksia, v.2022 oli n. 7%.

Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan kymmenen vuoden takainen (2013) rahamäärä on kerrottava kertoimella 1,1431 (14,31%) saadaksemme vastaava rahamäärä vuonna 2022, keskimääräisen vuotuisen inflaation ollessa tällä välillä 1,5%.

Jos kuvat ja teksti ovat ristiriitaiset, menee kuva aina edelle.

Hinta sisältää Huutonetin tehomyyjältä perimän välityspalkkion, 4,9 % lopullisesta kauppahinnasta (max.9,9 € / toteutunut kauppa).

Kuntoluokitukset Oulun Numismaattisen Kerhon julkaisun mukaisesti.

ARVIOHINTA:     "On se huutokauppaluettelossa mainittu hinta, johon kohteen arvellaan nousevan", (setelit.com- sanasto) .

Minä, keräilijänä, kerään rahani yleisimmin huutokaupoista, jolloin  Arviohinnan, eli vasarahinnan lisäksi kuuluu kohteeni Hankintahintaan aina huutomaksu, 0…yli22%, erilliset ”toimistokulut” pakkaamisineen, varastointeineen jne. sekä logistiikka, yleensä arvokkaammat kohteet kirjattuna kirjeenä, inflaatiotarkistuksia ei tehdä, heikentävät vuosien mittaan kohteiden arvoja, 2022 inflaatio on 6…7 %. Omasta työstäkään ei makseta mitään.

Holmaston arviohintaan, vasarahinnan lisäksi kuuluu myös huutomaksu, joka huomioi kunkin huutokaupan omat huutomaksuprosentit (0… yli 22 %), joiden keskiarvoista syntyy hinta.

Muiden alan julkaisujen, esim. Numismaatikon Keräilyopas 2018, Suomen kolikot ja setelit 1811–2021 ja Keräilijän Opas 2023 arviohinnat ovat vasarahintoja sanaston mukaisesti, ehkä hieman ylöspäin pyöristettynä.

Käytän Holmastoa myyntihinnoittelussa, koska se on hieman lähempänä hankintahintaani.

Te ostajat valitettavasti pidätte Yhdistyksien ”arviohintoja” max. hintoina, vaikka ne ovat vain vasarahintoja. 

Huutokaupanpitäjille sopii alhaisempi, hyvin kaupaksi menevä arviohinta/vasarahinta, kunhan kiinteä provisio, (yleensä 0…yli 22 %) tulee juohevasti, eikä ole tappion vaaraa. Huutokauppaan sisäänostetaan kohteet tietysti vasarahinnoin. Voitonhan määrää huutokauppojen lukumäärä.

Olin itse SNY 2023:n hinnoittelutoimikunnassa, yritin ajaa huutomaksua mukaan ”rahahinnastojen keräilyarvoihin”, muttei onnistunut.

Tämmöinen ”vasara”-hinnoittelu, johtaa siihen, että keräilijä, joka hankkii kohteet rehellisesti huutokaupoista huutamalla, häviää myydessään n. neljänneksen (25 %). Ostaa voi, muttei myydä.

Jos harrastaja hankkii rahoja, ei hän arviohinnalla/vasarahinnalla tee juuri mitään, ostajan on aina maksettava myyjän katteet, joten mielestäni olisi saatava myös ns. hankintahinta luetteloihin, jolla keräilijä voi oikeasti hankkia kohteen.

Tätä eivät huutokaupanpitäjät halua näköjään tehdä, ”monopoli”, hinnat Suomessakin muun maailman tasolle, hinnat todellisten kustannuksien, hankintahintojen mukaan.

Olen siinä iässä, etten voi jäädä odottelemaan hintojen järkeistämistä, siksi alan myydä Markka-ajan setelikokoelmaani Huuto.net:ssä.

Jos etsit jotain seteliä, tiedustelut alta, niin laitan myyntiin, jos löytyy, ei voitolla, mutta hankintahinnalla. Rehellisyys maan perii.

Reijo Ahonen,         ahonenreijo@kolumbus.fi    ,  +358445505633                            SNY:n jäsen, Suomen Numismaatikkoliiton jäsen